Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Yhdenvertaisuuslain uudistuksessa on edetty oikeaan suuntaan – lakia ei vielä hyödynnetä tarpeeksi

Vuonna 2015 voimaan tulleen uudistetun yhdenvertaisuuslain keskeisenä tavoitteena oli syrjintäkiellon yhtenäistäminen ja eri syrjintäperusteiden saattaminen yhtenäisen oikeussuojan piiriin kaikilla elämänalueilla. Lainsäädännön tasolla moni uudistuksen tavoitteista on onnistunut, ja lain keinovalikoimaa pidetään yleisesti ottaen hyvänä. Eri syrjintäperusteet on aikaisempaan lakiin verrattuna huomioitu paremmin ja sääntelyä on yhdenmukaistettu.

Yhdenvertaisuuslain arviointitutkimuksessa on tunnistettu joitakin säädöstason epäselvyyksiä, joiden takia laki ei täysin vastaa tarkoitusperiä. Suurimmat haasteet yhdenvertaisuuslain tavoitteiden toteutumiselle liittyvät kuitenkin lain täytäntöönpanoon ja siihen, että eri syrjintäperusteilla ja eri elämänalueilla tapahtuva syrjintä valikoituu eri oikeussuojakanaviin.

On ilmeistä, että osa syrjinnästä jää piiloon

Tällä hetkellä ei ole selvää, miksi syrjinnän ilmoituskanavat ovat vahvasti valikoituneet syrjintäperusteittain. Taustalla voi olla muun muassa syrjintää kokeneiden korkea ilmoituskynnys ja epäluottamus siihen, että ilmoittamisesta on hyötyä. Toisaalta taustalla voi olla rakenteellista syrjintää ja muita rakenteellisia tekijöitä, joiden vuoksi ihminen ei pääse esimerkiksi työelämän oikeussuojan piiriin. Tutkimuksen mukaan keskeiset kehittämiskohteet liittyvät matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen parantamiseen ja yhdenvertaisuuslain yhdenvertaisuuden edistämistehtävän toimeenpanoon.

Yhdenvertaisuuden edistämistehtävän ohjaava vaikutus ei toimi vielä lain hengen mukaisesti

Lain toimeenpanoa koskevat useat kehittämisen kohteet liittyvät siihen, että yhdenvertaisuutta arvioidaan viranomaisissa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa puutteellisesti, jolloin myöskään yhdenvertaisuuden parantamisen kehittämiskohtia ei tunnisteta lain hengen mukaisesti. Yhdenvertaisuuslain tulevassa osittaisuudistuksessa on tarpeen selkeyttää edistämistehtävää esimerkiksi korostamalla yhdenvertaisuusarvioinnin merkitystä yhdenvertaisuussuunnittelussa.

Lisäksi tarvitaan vielä paljon tukea ja ohjausta yhdenvertaisuuden edistämisestä ja yhdenvertaisuussuunnittelusta niin viranomaisissa, työelämässä, koulutuksessa kuin myös laajemmin sidosryhmissä, jotka voivat tukea prosessia. Tätä tulisi vahvistaa muun muassa viranomaisten yhdenvertaisuuslain soveltamisen osaamisen kehittämisellä, valvontaviranomaisten ohjelmallisemmalla valvonnalla sekä sidosryhmien kuten työmarkkinajärjestöjen ja liittojen taholta vahvemmalla ohjauksella.

Matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja on vahvistettava

Yhdenvertaisuuslain soveltamistilanteet ovat lisääntyneet uuden lain aikana, mutta esimerkiksi menestyksekkäitä hyvityskanteita on edelleen vähän. Tähän voi vaikuttaa prosessin raskauden ja kuluriskin ohella muun muassa hyvitysten lyhyet kanneajat. Oikeussuojakeinojen tehokkuuteen vaikuttaa myös se, että niin sanotut matalan kynnyksen oikeussuojakeinot ovat aliresursoituja. Valvontaviranomaisten riittävien resurssien turvaaminen olisi keskeistä. 

Vuonna 2019 käynnistyneessä yhdenvertaisuuslain arviointihankkeessa tarkasteltiin uudistetun yhdenvertaisuuslain vaikutuksia syrjintää kokeneiden oikeussuojaan, syrjinnän ehkäisemiseen ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tutkimus jakaantui kolmeen osaan: oikeuskäytännön arviointiin, oikeussuojarakenteiden arviointiin sekä yhdenvertaisuuslain edistämisvelvoitteen vaikutusten arviointiin erityisesti työelämän näkökulmasta.

Arvioinnin päätoteuttaja on Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja yhteistyössä Owal Group Oy:n kanssa.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Kati Nieminen, Helsingin yliopisto, p. 044 566 8567, kati.nieminen@helsinki.fi
Manager Laura Jauhola, Owal Group Oy, p. 050 443 1841, laura@owalgroup.com
Neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman, oikeusministeriö, yrsa.nyman@om.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.