Tutkimus: Moniammatillinen yhteistyö tehostaa lapsiin kohdistuvan väkivallan selvittämistä

Yli 10 000 lasta joutuu vuosittain pahoinpitely- ja seksuaalirikosepäilyn uhriksi Suomessa. Epäily lapseen kohdistuneesta väkivallasta edellyttää viranomaisilta toimivaa yhteistyötä, sillä tilanteissa on huomioitava esitutkinnan lisäksi lapsen suojelun, tuen ja hoidon näkökulmat. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhteistyötä varmistava toimintamalli edistää lapsen edun toteutumista viranomaisprosessissa.

Suomessa on otettu käyttöön LASTA-seula-malli osana lapsiin kohdistuvan väkivallan rikosepäilyjen selvittämistä. Mallilla varmistetaan viranomaisten välinen tiedon jakaminen ja moniammatillinen yhteistyö tilanteissa, joissa lapsen epäillään joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalirikoksen kohteeksi.

LASTA-seula-mallin toimivuutta tutkittiin valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa hankkeessa Tampereen yliopistossa.

Tutkimus osoittaa LASTA-seula-toiminnan parantavan viranomaisten yhteistyötä ja edistävän lasten yhdenvertaista kohtelua. Mallin mukainen toiminta huomioi lapsen kokonaistilanteen ja tehostaa viranomaisprosesseja.

LASTA-seula-mallissa kerätään ensin tietoa esitutkinnan ja lapsen suojelutarpeen selvittämisen tueksi. Taustatietoja kartoitetaan niin poliisin, sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon tiedoista. Sen jälkeen eri viranomaiset kokoontuvat moniammatillisesti arvioimaan lapsen tilannetta.

Malli hyödyntää sote-alaa poliisin tukena – kaikkien prosessit kohentuvat

Tutkimuksen mukaan LASTA-seula-yhteistyömalli lyhentää esitutkinnan viiveitä tehokkaan esiselvitystyön kohdentaessa poliisin resursseja.

”Tietojen kartoitus on sekä laadukasta että tehokasta, kun siinä hyödynnetään sote-ammattilaisia poliisin tukena. Se säästää poliisin resursseja, ehkäisee tiedonsiirron virheitä ja edistää viranomaisten vuoropuhelua”, kertoo hankkeen tutkija Mari Fadjukoff. 

LASTA-seula-mallin laajentaminen valtakunnalliseksi on vuodesta 2021 sisältynyt poliisin tulossopimukseen, kun tavoitteena on tehostaa lapsiin kohdistuvan väkivallan rikosepäilyjen selvitysprosesseja.

”Suomessa juuri lapsiin kohdistuvan väkivallan rikosprosessit ovat olleet erityisen pitkiä, mikä ei vastaa lainsäätäjän tavoitetta erityisen nopeasta selvitystyöstä. Pitkät rikosprosessit aiheuttavat kestämättömiä tilanteita lapsille ja perheille. Tulokset LASTA-seula-mallin yhteydestä lyhyempään esitutkintaan näyttävät siten myönteisiltä poliisitoiminnan kehittämisen kannalta”, toteaa hankkeen ohjausryhmän Poliisihallituksen edustaja ylikomisario Miia Lehtinen.

Vaikka toimintamalli on lähtökohdiltaan esitutkintakeskeinen, koetaan sen myös edistävän tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista tukea lapselle ja perheelle. Sosiaalihuollossa mallin hyötyjä ovat tiedonkulun parantuminen sosiaalitoimen ja poliisin välillä sekä se, että päätös esitutkinnan etenemisestä tehdään nopeasti ja ennakoitavasti.

Lapsen edun on oltava etusijalla viranomaisprosesseissa

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen edun tulee ohjata kaikkia lapsiin liittyviä viranomaisprosesseja. Tavoitetta tukevat tehokkaat viranomaisprosessit ja lapsen tilanteen kokonaisvaltainen arviointi.

”Kaikissa väkivaltaepäilyä koskevissa rikosilmoituksissa poliisin tekemän esitutkinnan suorittaminen ei ole lapsen edun näkökulmasta paras ratkaisu, vaan tarkoituksenmukaisempaa on edetä sosiaalihuollon keinoin. LASTA-seula-mallin etuna on, että esitutkinnan suorittamisen tarkoituksenmukaisuutta pohditaan moniammatillisesti”, sanoo Fadjukoff.

Sekä aiemmissa että nyt raportoidussa tutkimuksessa on havaittu, että rikosilmoitus voi olla riski tuensaannin hidastumiselle, koska lastensuojelussa odotetaan poliisin toimia pahimmillaan useita kuukausia.

”Parhaimmillaan malli varmistaa sen, että tilannetta lähdetään selvittämään viivytyksettä huomioiden niin poliisin kuin lastensuojelunkin näkökulmat. Näin tuetaan perheitä ja varmistetaan lapsen etu”, toteaa hankkeen johtaja Noora Ellonen.

Tutkijat ehdottavat lainsäädännön päivitystä ja kansallista ohjausta

Tutkimuksen mukaan LASTA-seula-mallia toteuttavat viranomaiset ovat varsin tyytyväisiä toimintamalliin ja tunnistavat sen edut työssään. Tiedonvaihtoon viranomaisten välillä liittyy kuitenkin lainsäädännöllisiä epäselvyyksiä ja eri toimijoiden tulkintaeroja.

Tutkijat ehdottavat päivitystä lainsäädäntöön, sillä se ei nykyisellään tue riittävästi parhaaksi arvioitujen moniammatillisten toimintatapojen käyttöä.

Tutkimus myös osoittaa, että LASTA-seula-mallin käytännön sovellukset eroavat alueittain merkittävästi toisistaan. Suomessa on myös alueita, joilla LASTA-seula-mallia tai muuta vakiintunutta viranomaisyhteistyön mallia ei ole käytössä ollenkaan. Tutkijat korostavat nykyistä vahvempaa kansallista ohjausta monialaisten yhteistyömallien kehittämiseen.

Lisätietoja: tutkija Mari Fadjukoff, Tampereen yliopisto, p. 050 576 0750, mari.fadjukoff@tuni.fi, tutkimusjohtaja Noora Ellonen, Tampereen yliopisto, p. 050 318 2509, noora.ellonen@tuni.fi sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, sosiaalineuvos Marjo Malja, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 02951 63581, marjo.malja@gov.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fiLinkki toiselle sivustolle.