Selvitys: Päätösten mielenterveysvaikutuksia kannattaa tarkastella etukäteen

31. maaliskuuta julkaistun selvityksen mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi jo etukäteen arvioida tekemiensä päätösten vaikutuksia asukkaiden mielenterveyteen. Tätä työtä tukee konkreettinen toimintamalli, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Mielenterveyden keskusliitto ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ovat luoneet valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa.

Asukkaiden mielenterveyteen voidaan vaikuttaa kaikkien toimialojen päätöksillä

Mielenterveyden merkitys kuntien ja hyvinvointialueiden asukkaiden hyvinvoinnille on suuri. Eri ihmisryhmien mielenterveyteen ja erityisesti mielen hyvinvointiin vaikutetaan kaikkien toimialojen päätöksillä ja toimilla. Päätösten mielenterveysvaikutusten arviointi on tähän hyvä työkalu. Arvioimalla päätöksiä ennalta säästetään kustannuksia ja lisätään asukkaiden hyvinvointia.

”Ihmisten mielen hyvinvointia kannattaa tarkastella erilaisia päätöksiä tehdessä. Eri ihmisryhmien mielen hyvinvointi tukee koko Suomen menestymistä. Mielen hyvinvointi vahvistaa luottamusta, vastavuoroisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kunnassa ja hyvinvointialueella sekä selviytymiskykyä elämän kriisitilanteissa”, toteaa erityisasiantuntija Nina Tamminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin mallia on testattu Suomessa ja malli voidaan ottaa nyt käyttöön

Mielenterveysvaikutusten arvioinnin (MIVA) avulla pyritään lisäämään myönteisiä ja vähentämään kielteisiä mielenterveyteen kohdistuvia vaikutuksia. ”Mielen hyvinvointia voidaan tukea ja edistää opiskelussa ja työssä, arkiympäristöissä, yhteisöissä ja vapaa-ajan toiminnassa sekä yhteiskunnan ja ympäristön muutoksissa, ei ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa”, toteaa johtava asiantuntija Tuulia Rotko THL:stä.

Lapinlahden sairaalan tulevaisuudesta tehtiin hankkeen aikana pilottiarviointi, jossa vertailtiin peräti neljän eri päätösvaihtoehdon vaikutuksia mielenterveyteen. Arviointi tuotti Helsingin valmisteleville virkamiehille arvokasta tietoa Lapinlahden nykytoiminnan mielenterveysvaikutusten monipuolisuudesta lähialueen asukkaiden sekä haavoittuvampien ihmisryhmien osalta.

Mielenterveyden vaikutuksia ennalta arvioiva malli on nyt mahdollista ottaa käyttöön. Arviointiprosessi käynnistyy tarpeen tunnistamisella, kun jollakin valmisteltavalla asialla tunnistetaan olevan vaikutuksia mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin. Tämän jälkeen organisoidaan arviointiprosessi. Seuraavassa vaiheessa määritellään ratkaisuvaihtoehdot. Viimeisessä vaiheessa vertaillaan eri vaihtoehtoja ja tehdään päätös. Päätöksenteon jälkeen on tärkeä tiedottaa päätöksestä ja sen perusteista. Ennakkoarvioinnin jälkeen on myös tärkeää seurata ja jälkikäteisarvioida, miten vaikutukset ovat toteutuneet.  

Onnistuneen mielenterveysvaikutusten käyttöönoton edellytyksiä

Jotta mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi sujuisi hyvin, on tärkeää, että organisaatiossa on tehty päätös ennakkoarvioinnista ja luotu ohjeet siihen. Lisäksi on tärkeää, että käytön tueksi on turvattu riittävät resurssit ja koulutettu avainhenkilöt, joista joku on nimetty MIVA-prosessin vetäjäksi (esim. kunnan tai hyvinvointialueen hyvinvointikoordinaattori tai vastaava yhdyshenkilö).

Järjestöt tiiviisti mukana mallin kehittämistyössä ja mallin käyttöönotossa

Mielenterveysjärjestöt ovat valmiita resurssiensa puitteissa osallistumaan mielenterveysvaikutusten arviointiprosessiin asiantuntijoina esimerkiksi päätöstä valmistelevan työryhmän jäseninä. Kansalaisyhteiskunnan edustajina järjestöt toivovat selkeitä käytäntöjä, malleja ja roolia mielenterveysvaikutusten arviointityöhön. Eräs ehdotus mielenterveysvaikutusten arviointityöhön oli kokemusasiantuntijoiden kuuleminen.

Etenkin kattojärjestöt voivat toimia myös haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien edunvalvojina, laatia kansalaisaloitteita ja siten olla arviointiprosessin käynnistäjinä.

”Päättäjien kannattaa olla itse aktiivisessa yhteydessä asianomaisiin järjestöihin eikä ainoastaan lausunnon antajina, vaan tarjoten aitoa osallisuutta ja kumppanuutta, jolloin tuloksena on kustannuksia säästävä ja kansalaisten mielenterveyden paremmin huomioiva päätös”, sanoo johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck Mieli ry:stä.

Lisätietoja: Johtava asiantuntija Tuulia Rotko (THL), p. 029 524 7248, etunimi.sukunimi@thl.fi, erityisasiantuntija Nina Tamminen (THL), p. 029 524 7331, etunimi.sukunimi@thl.fi, johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck (MIELI Suomen Mielenterveys ry), p. 0400 659101, etunimi.sukunimi@mieli.fi sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Soile Ridanpää (STM), p. 0295 163506, etunimi.sukunimi@gov.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fiLinkki toiselle sivustolle.