Selvitys: Koronakriisi teki näkyväksi suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin tasa-arvo-ongelmia ja niiden vaikutukset yhteiskunnan toimintaan
Koronakriisi laski 31. toukokuuta julkaistun selvityksen mukaan rajusti erityisesti naisten työllisyysastetta, sillä sulkutoimet kohdistuivat naisvaltaisille aloille. Kriisi myös kuormitti erityisesti naisenemmistöisillä aloilla työskenteleviä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetusalan työntekijöitä.
Kouluja ja päiväkoteja koskevat rajoitustoimet ja karanteenijaksot kuormittivat lapsiperheitä, mutta ne koettelivat äitejä isiä useammin. Tasa-arvonäkökulmat ja -tavoitteet eivät olleet mukana rajoitus- ja tukitoimista päätettäessä.
Tulokset käyvät ilmi Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -selvityksestä, jossa tutkittiin kriisin vaikutuksia tasa-arvon eri osa-alueisiin, kuten työllisyyteen ja toimeentuloon, työoloihin, hoivan jakamiseen, väkivaltaan sekä terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi analysoitiin kriisiin vastaavaa päätöksentekoa ja talouspolitiikkaa tasa-arvonäkökulmasta. Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ja se toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen, Tampereen yliopiston ja Kelan kanssa.
Mielenterveyden ongelmat ja työllisyyden haasteet jatkuvat yhä
Kriisin alkuaikoina etenkin kansainvälisissä keskusteluissa ennustettiin kriisin vievän sukupuolten tasa-arvoa reilusti taaksepäin ja katkaisevan positiiviset kehityskulut työmarkkinoilla ja kodeissa.
Monet koronakriisin negatiivisista vaikutuksista, kuten naisten työllisyyden raju lasku ja vanhempien hoivataakkaan liittyvät haasteet, jäivät pelättyä lyhyemmiksi. Sen sijaan erityistä huolta tulisi selvityksen mukaan kantaa kriisin pidempikestoisista vaikutuksista sukupuolten tasa-arvolle.
”Nuorten ja etenkin tyttöjen ahdistuneisuus ja masennusoireet ovat lisääntyneet korona-aikana. Mielenterveyden ongelmat eivät katoa, vaikka pandemia hellittäisikin. Toinen kriisin pidempiaikaisista kielteisistä vaikutuksista on työntekijöiden heikentynyt hyvinvointi jo ennestään kuormittuneella sosiaali- ja terveysalalla”, toteaa THL:n erikoistutkija Merita Mesiäislehto.
Selvityksen mukaan jotkut toimialat eivät edelleenkään ole palautuneet kriisistä. Naisenemmistöisen majoitus- ja ravitsemisalan lisäksi yleisemmin miehiä työllistävien rakentamisen sekä kuljetus- ja varastointialan työllisyys on heikentynyt. Miesten työllisyysaste on Suomessa jo ennestään kansainvälisesti verrattuna vain keskitasoa, siinä missä naisten työllisyysaste on korkea. Koronakriisi on voinut entisestään vauhdittaa suomalaisen työelämän rakennemuutosta ja siihen liittyvää osaamistarpeiden muutosta.
Tasa-arvonäkökulmat ja -tavoitteet eivät olleet mukana rajoitus- ja tukitoimista päätettäessä
Selvityksen mukaan koronakriisiin liittyvien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi puuttui kokonaan tai oli puutteellista, eikä sukupuolinäkökulma ollut näkyvässä roolissa hallituksen muiden päätösten valmistelussa tai eduskunnan koronatoimia käsittelevässä päätöksenteossa. Sosiaaliturvajärjestelmä ja sen pienet väliaikaiset muutokset paikkasivat kriisistä johtuvia tulonmenetyksiä yhtäläisesti sekä miehillä että naisilla. Sen sijaan yritysten koronatuet kohdentuivat selvästi miesenemmistöisille aloille. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kohdennettuja toimenpiteitä tehtiin vähän ja summat olivat pieniä.
“Tasa-arvonäkökulmien ja -tavoitteiden sivuuttaminen kriisin hoidossa tarkoittaa, ettei sukupuolten tasa-arvon edistämiseen sitoutunut hallitus täysin onnistunut kriisin hoidossa.” arvioi yliopistotutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta.
Sukupuolten tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys, ja sukupuolinäkökulma tulee ottaa huomioon kriisin jälkihoidossa
Selvityksen mukaan koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon jäivät Suomessa monia muita maita pienemmiksi muun muassa siksi, että – huolimatta monista epäkohdista – monet tasa-arvon periaatteet ovat syvälle juurtuneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvinvointivaltioon. Naisten työssäkäyntiaste on kansainvälisesti korkea, julkinen varhaiskasvatusjärjestelmä on kattava ja laadukas, ja hoivavastuu vanhempien kesken jakautuu tasaisemmin kuin monissa muissa maissa. Vaikka kriisi koetteli tasa-arvoa, se ei esimerkiksi lapsiperheissä näytä aiheuttaneen muutosta huonompaan – ei tosin parempaankaan.
”Kriisi toi esiin sukupuolten tasa-arvoon liittyviä epäkohtia, mutta se osoitti myös sen mikä suomalaisessa yhteiskunnassa on tasa-arvon näkökulmasta hyvää. Saavutetut oikeudet eivät kuitenkaan ole itsestään selvä asia, tästä on maailmalla tälläkin hetkellä lukuisia esimerkkejä. Tasa-arvoa tulee aktiivisesti puolustaa ja edistää, jotta sen periaatteet toteutuvat Suomessa myös jatkossa. Tämä tulisi ehdottomasti huomioida myös kriisin jälkihoidossa,” summaa Merita Mesiäislehto.
Lisätietoja: Merita Mesiäislehto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 029 524 7170, [email protected], Anna Elomäki, Tampereen yliopisto, p. 050 437 7562, [email protected] sekä Riitta Martikainen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 029 516 3548, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.