Uudella lainsäädännöllä halutaan vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen lainsäädännöksi, jolla vahvistetaan ihmisten itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia säännöksiä on nykyään monissa laeissa, mutta esimerkiksi vanhustenhuollosta säännökset puuttuvat kokonaan. Muistisairaat ovat suurin yksittäinen ryhmä, jota uudistus koskisi.
”Itsemääräämisoikeutta vahvistavalle lainsäädännölle ja yhtenäisille säännöksille on ollut todellinen tarve. Uskon että tästä saadaan sellainen ihmisiä kunnioittava laki, joka suojaa asiakasta ja potilasta sekä antaa työntekijöille selkeät säännöt”, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toteaa.
Itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma jokaiselle erityistä suojelua tarvitsevalle
Työryhmä esittää, että potilaslaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki yhdistetään ja lakiin lisätään itsemääräämisoikeuden tukemista koskevat säännökset. Uuden asiakas- ja potilaslain lähtökohtana on asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Jos ihmisellä on vaikeuksia toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan, häntä pyritään tukemaan eri tavoin mielipiteiden ilmaisussa. Jos se ei onnistu, tietolähteinä käytetään ennalta tehtyä hoitotahtoa ja siihen sisältyviä toiveita.
Jos ihmisen itsemääräämiskyky on pitkäaikaisesti alentunut, hänellä on oikeus erityiseen suojeluun. Hänelle on tehtävä palvelutarpeen arviointi, laadittava itsemääräämisoikeutta turvaava suunnitelma sekä tehtävä päätökset, joilla turvataan tarpeiden mukainen asuminen, hoito ja huolenpito. Säännösten mukaan nämä on oltava tehtynä ennen kuin rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää
Itsemääräämisoikeutta rajoittavien toimenpiteiden käyttäminen on poikkeuksellista. Niitä voisi käyttää vain silloin, kun lievemmät keinot eivät ole mahdollisia ihmisten suojaamisessa. Toimenpiteillä estetään ihmisen itsensä tai muiden terveyden vakava vaarantuminen, turvataan ruumiillista koskemattomuutta ja ehkäistään merkittävä omaisuusvahinko.
Ehdotuksia tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon ja päihdehoitoon
Laki sisältäisi myös säännökset tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta sekä tahdosta riippumattomasta päihdehoidosta. Tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoidon soveltamisalaa ei laajennettaisi, mutta soveltamisalaa selkeytetään siten, että syömishäiriö voi olla perusteena tahdosta riippumattomalle hoidolle.
Päihdehoidossa olisi mahdollisuutta sitoutua hoitoon vuorokauden ajaksi ja halutessaan uusia sitoutuminen. Tämä voisi auttaa tilanteissa, joissa ihmisen vieroitusoireet ovat vaikeita, ja hän on siksi altis keskeyttämään hoitonsa, vaikka hänellä on motivaatiota päihteiden käytön lopettamiseen.
Esitys lausunnolle kesäkuussa ja eduskuntaan syksyllä 2018
Itsemääräämisoikeutta koskevia säännöksiä on kaivattu sosiaali- ja terveydenhuollossa. Säännöksiä on valmisteltu jo pitkään. Viime hallituskaudella ehdittiin antaa hallituksen esitys, mutta se raukesi eduskunnan vaihtuessa. Tällä hallituskaudella valmistelua on jatkettu entistä laajemmin alan asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Ehdotukset lähetetään lausunnolle kesäkuussa. Kesäkuussa järjestetään myös työpaja sekä muita kuulemisia. Tarkoituksena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2018 ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan pääosin vuonna 2020.
Lisätietoja
hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, p. 02951 63406
lääkintöneuvos Helena Vorma, p. 02951 63388 (tavoitettavissa 25.4. ja 7.5.->)
(Soittopyynnöt voi jättää myös tekstiviestillä.)