Palkittu Arjen turvaa kunnissa -malli jalkautuu Pohjois-Pohjanmaalle
Lapin liitossa kehitettyä Arjen turvaa kunnissa -toimintamallia on lähdetty jalkauttamaan Pohjois-Pohjanmaalla. Mallissa keskeistä on ihmisten arjen sujuvuus ja osallisuus. Toimintamallin tavoitteena on asukkaiden koetun hyvinvoinnin edistäminen.
”Asukkaiden koettua hyvinvointia voidaan kysyä sähköisillä kyselyillä ja suoraan erilaisissa tilaisuuksissa. Silloin kun jokin asukkaiden hyvinvointiin vaikuttava asia on kehitteillä, on tärkeää kuulla heitä”, Pohjois-Pohjanmaan Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen verkostokoordinaattori Terttu Piippo kertoo.
Arjen turvaa -toimintamalli voitti vuonna 2013 Euroopan parhaan innovaation palkinnon kansainvälisessä EPSA2013 kilpailussa. Palkinto myönnettiin osallisuuden edistämisestä ja mallista selättää taloudellinen kriisi. Mallin perusajatuksena on, että kunnissa toimivat yhdistykset, yritykset ja oppilaitokset ovat kunnan yhteistyökumppaneita muodostaen paikallisen toimijaverkoston, joka edistää kuntalaisten hyvinvointia. Alueelliset resurssit tukevat paikallisyhteisön muodostamaa toimijaverkostoa.
Toimijatapaamiseen mukaan kaikki hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneet
Järjestöillä, yhdistyksillä, urheiluseuroilla, yrityksillä sekä yksittäisillä ihmisillä ja vapaaehtoistoimijoilla on paljon annettavaa kunnissa. Kunnissa ja kyläyhteisöissä on voimavaroja – ne pitää vain valjastaa yhteiseen käyttöön. Maaseudulle rakentuu näin arkea tukeva verkosto.
Verkostoa lähdetään rakentamaan toimijatapaamisissa, johon kutsutaan mukaan kunnan toimijakartoitukseen vastanneita toimijoita. Kunnat ovat voineet laittaa kutsukirjeen toimijatapaamiseen omille nettisivuilleen tai lehti-ilmoituksen. Mukaan otetaan kaikki, jotka haluavat olla mukana edistämässä kuntalaisten hyvinvointia.
Yhteisessä tilaisuudessa voidaan miettiä ikäryhmittäin, ketkä haluaa olla mukana minkäkin ikäisten ihmisten hyvinvointia edistämässä. Läsnäolijoille voidaan kertoa esimerkiksi, mitä lapsille ja nuorille kuuluu, miten kunnassa on siihen liittyen mennyt ja mitä tarpeita on noussut. Toimijat voivat sitten ideoida, mitä he voisivat asioiden eteen tehdä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lähtee liikkeelle ihmisten koetuista tarpeista
Piippo kertoo, että jotkut kunnat ovat kylittäin kyselleet asukkailtaan, mitkä asiat heille toisi hyvinvointia, mitä he pitävät tärkeinä ja mitä he kaipaavat. Toimijakartoitus on tehty esimerkiksi Kuusamossa Käylän kylässä.
Tarvittavaa palvelua ei välttämättä tarvitse kunnan tai maakunnan tuottaa, vaan apu voi löytyä omasta yhteisöstä, vaikka naapurista.
”Tässä hankkeessa olemme tehneet toimijakartoituksia kunnittain sähköisenä kyselynä, joista Pohjois-Pohjanmaan liitossa on koottu kullekin kunnalle omat tiedot hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneista toimijoista”, Piippo sanoo.
Kunnille ja kaupungeille tällainen toiminta on mielekästä, koska se tuo lisäresursseja, yhdessä tekemisen tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Se on voimavara, joka on lisänä ja täydennyksenä omille palveluille.
”Kunnilla ei liikaa rahaa ole, joten se olisi myös järkevä keino lisätä kuntalaisten kokemaa hyvinvointia ja osallisuutta. Tekeminen edellyttää, että kunnassa mietitään prosessit, miten siellä toimitaan”, Piippo mainitsee.
Vaikka kyläyhteisö voi edistää paikallisesti todella hyvin kyläläistensä hyvinvointia, kunnan pitää organisoida toiminta. On tärkeää, että kyläyhteisöjen tekeminen yhdistyy jossakin kohtaa kunnan tekemään hyvinvointityöhön. Esimerkiksi, jos kuntalaiset toivovat turvallisempia kulkuväyliä, sitä ei voi kyläyhteisö itse toteuttaa, vaan siihen tarvitaan kunnallistekniikkaa.
Hyvinvointisuunnitelmaan kehittämisen tavoitteet
”Kunta- ja kyläyhteisöjen sekä asukasyhdistysten merkitys hyte-työssä on vahvassa nousussa Pohjois-Pohjanmaalla, ja uskon että muuallakin. Hyvinvointi ja terveys ovat ensisijaisesti kunnan asia, mutta se on myös kaikkien muidenkin toimijoiden yhteinen asia”, Salmela toteaa.
Strategisessa hyvinvointityössä ne toimijat, jotka haluavat olla mukana edistämässä asukkaiden hyvinvointia, kytketään mukaan kuntastrategian mukaiseen hyvinvointisuunnitelmaan. Kunta voi kutsua toimijatapaamisessa mukana olleet osallistumaan hyvinvointisuunnitelman tekoon.
”Täällä Pohjois-Pohjanmaalla siihen liittyy elinvoima- tai hyvinvointisopimus, johon kirjataan hyvinvoinnin kehittämistavoitteet. Ajatuksena on, että kuntalaisten kokema hyvinvointi vaikuttaa myös kunnan elinvoimaisuuteen, ja elinvoimasopimus ohjausvälineenä huomioi laajasti eri toimijat – yhdistysten lisäksi esimerkiksi yritykset. Kunnat saavat kuitenkin itse valita, mitä nimeä he käyttävät sopimuksesta”, Piippo kertoo. ”Eri toimijat voivat tulla mukaan sopimukseen. Allekirjoituksella he sitoutuvat sopimuksen toimeenpanoon.”
Arjen turvaa kunnissa -toimintamallissa kehitetyt kokeilut juurtuvat, kun ne tulevat osaksi kunnan strategista hyvinvointijohtamista ja hyvinvointikertomusta sekä muuta hyvinvoinninedistämistyötä. Jatkossa ne tulevat osaksi maakunnallista hyvinvointikertomusta.
Arjen turvaa kunnissa -toimintamallia tullaan arvioimaan. Arviointityössä tutkitaan, miten kuntalaiset kokevat hyvinvoinnin, miten eri toimijat saadaan mukaan, ja miten kuntien hallintorakenne kytkeytyy hyvinvointiin. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tekee Pohjois-Pohjanmaalla arviointia kolmen kunnan Arjen turvaa -toiminnasta.
Teksti: Arja Karasvirta
viestinnän asiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö
Artikkeli on vapaasti muiden medioiden käytettävissä. Lähde (stm.fi) ja kirjoittaja (Arja Karasvirta) mainittava.