Ympäristöterveydenhuollossa seutuyhteistyö etenee
Kuntien ympäristöterveydenhuoltoa on järjestetty kokeiluluontoisesti seudullisissa yksiköissä valtioneuvoston elintarvikevalvonnan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen periaatteiden mukaisesti vuodesta 2003 lähtien. Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilun ensimmäistä vaihetta on toteutettu 12 alueella sosiaali- ja terveysministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hankkeena (YTAKE).
Kokeilualueilla on käynnistynyt lukuisia yhtenäisiä toimintatapoja tukevia prosesseja, jotka kehittävät periaatepäätöksen suuntaista kehitystä. Viranhaltijat suhtautuvat pääsääntöisesti hyvin myönteisesti organisoida tehtävät seudullisesti. Yhteistyössä nähdään paremmat edellytykset vahvistaa valvontahenkilöstön erityisosaamista, vähentää toiminnan haavoittuvuutta sekä turvata kuntalaisille tasavertainen palvelutaso.
Kuntaliiton tutkimusyksikön tuoreen raportin mukaan valtakunnallisesti asetettujen kokonaistavoitteiden näkökulmasta arvioituna kuntien yhteistyö on edennyt vaihtelevasti. Yhteistoiminta keskuskuntamallin mukaisesti toteutuu vuoden 2005 aikana Mikkelin, Oulun ja Hämeenlinnan seuduilla. Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan ja Nivala-Haapajärven seuduilla valmistellaan sopimuksia, joiden mukaan kunnat toimisivat seudullisen keskuskuntamallin mukaisesti. Muilla kokeilualueilla suuntaudutaan yksinomaan sopimusperusteiseen yhteistyöhön tai organisointimallia ei ole ratkaistu ja selvitystyötä sekä väliaikaisia yhteistoimintakokeiluja jatketaan toistaiseksi.
Raportin mukaan kypsyys yhteistoimintasopimuksiin syntyy hitaasti. Yhteistyöhön vaikuttavat kuntien aiemmat ympäristöterveydenhuollon kokemukset sekä muunlainen suuntautuminen. Kriittiseksi kysymykseksi on muodostunut se, miten voimakkaasti seudun kuntien yhteinen strateginen näkemys yhteistyön tavoitteista ohjaa hankeprosessia. Yhteistyöprosessien etenemisen keskeisiä kysymyksiä ovat kuntakohtaisten panostusten erot ympäristöterveydenhuollon tehtävissä ja palvelutasossa. Kunnat pelkäävät taloudellisen ohjausvaikutuksen heikkenemistä ja palveluiden keskittymistä. Kuntien ratkaisuja hidastaa myös epävarmuus periaatepäätöksen sitovuudesta.
Kokeilun jatkotoimenpide-esitykset
Arvioinnin perusteella esitetään, että 1) informaatio-ohjausta vahvistetaan ja viestitään avoimemmin, mihin valtio pyrkii periaatepäätöksen sitovuudessa ja palvelurakenteiden kehittämisessä, 2) hankerahoitusta jatketaan ja kannustavuutta terävöitetään sekä 3) ympäristöterveydenhuollon alueellista organisoinnin säädösvalmistelua jatketaan edellä mainittujen kannustinten vahvistamiseksi. Lisäksi varaudutaan siihen, että yhteistyökokeilun toimenpiteet eivät mahdollisesti tuota periaatepäätöksen kannalta tyydyttävää tulosta.
Taustaa
Ympäristöterveydenhuollon tehtävät koostuvat muun muassa elintarvikkeiden, talousveden, kemikaalien, kuluttajapalvelusten ja asumisterveyden valvonnasta sekä eläinlääkintähuollosta. Kunnallisen ympäristöterveydenhuollon voimavarojen väheneminen ja samanaikainen tehtävien lisääntyminen ovat vaikeuttaneet valvontaa.
Valtioneuvoston 30.10.2003 periaatepäätöksen mukaan paikallista elintarvikevalvontaa kehitetään muodostamalla aiempaa suurempia toimintayksiköitä, joissa resurssit voidaan paremmin keskittää ja valvontahenkilöstö erikoistua. Elintarvikevalvonta on järjestettävä siten, että kuntien ja kuntayhtymien valvonnasta vastaa yhteensä 50−85 seudullista valvontayksikköä. Periaatepäätös koskee koko ympäristöterveydenhuoltoa.
Työnjako ja erikoistuminen on mahdollista, kun valvontayksikön minimikoko on pääsääntöisesti 10−15 henkilötyövuotta. Yksiköt muodostetaan nykyisistä valvontayksiköistä ja niillä on yhteinen johto. Periaatepäätöksen mukaan aluejaosta säädetään lailla, mikäli seudullisia yksiköitä ei muodostu koko maahan kolmen vuoden kuluessa periaatepäätöksestä. Yhteinen työnjohto toteutuu keskuskuntamallissa, joka kokoaa henkilöstön ja päätöksenteon yhden seudun kunnan organisaatioon. Yhteistoimintasopimukseen perustuva yhteistyö näyttää toteutuvan, jos kunnat sopivat ympäristöterveydenhuollon henkilöstön yhteisestä työnjohdosta.
Ympäristöterveydenhuollon tehtäväalueet olivat kattavasti mukana eläinlääkintähuoltoa lukuun ottamatta lähes kaikilla alueilla. Muutamilla kokeilualueilla eläinlääkintähuolto jäi YTAKE-hankkeen ulkopuolelle. Useilla seuduilla hankkeessa ovat mukana myös kuntien ympäristösuojelutehtävät.
Vuoden 2004 aikana käynnistyi kokeilun toinen vaihe, jolloin mukaan valittiin 16 uutta aluetta.
Lisätiedot:
ylitarkastaja Jari Keinänen, puh. (09) 160 73126, 050 354 7138, [email protected],
apulaisosastopäällikkö Veli-Mikko Niemi, puh. (09) 160 52211, [email protected],
kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen, puh. (09) 771 2515, [email protected]
tutkija Elina Laamanen, puh. (09) 771 2403, [email protected],
Raportti ja tietoa hankkeesta: www.stm.fi/kehittamiskokeilu.