Valtiosihteeri Savolainen hankerahoituksesta
Kunta- ja palvelurakennehanke ei ole syy pysäyttää vireillä olevia kuntien kehittämishankkeita ja uusien suunnittelua. Hankerahoitus on merkittävä väline ja keino käytäntöjen ja toimintatapojen sekä palvelurakenteiden uudistamisessa, totesi valtiosihteeri Terttu Savolainen Joensuussa 2. joulukuuta. Savolainen puhui sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän sosiaalipalvelujen tilaa ja kehittämistä tarkastelevan aluekierroksen Pohjois-Karjalan tilaisuudessa.
Sosiaalialan kehittämishankerahoitusta on jaettu kunnille vuosina 2003 - 2005 jo yli 30 miljoonaa euroa ja kahden seuraavan vuoden aikana tullaan jakamaan yli 50 miljoonaa euroa. Toivottavaa olisi, että hankkeet olisivat kunnianhimoisia ja kuntien sitoutumisaste olisi nykyistä suurempi jo hankkeen alkuvaiheessa, Savolainen jatkoi.
Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa entistä tarkemmin hankkeiden toteutusta ja sitä, että hankkeet myös viedään päätökseen. Tärkeätä on myös se, että kehittämisen myötä perustyön käytännöt muuttuvat ja uudistuvat. Sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää, että jatkossa keskitytään entistä suurempiin ja vaikuttavampiin kehittämishankekokonaisuuksiin ja että hankkeet kytkeytyvät entistä tiiviimmin perustoiminnan kehittämiseen.
Hankerahoituksella on pyritty levittämään hyviä käytäntöjä alueilta ja kunnista toiseen. Voidaankuitenkin todeta, että hyvien käytäntöjen levittämisessä ei ole toistaiseksi edetty toivotulla tavalla. Onkin syytä pohtia, kuinka kehittämis- ja ohjaustehtävät tulevaisuudessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tätä edellyttää myös kunta- ja palvelurakenneuudistus. Yksi mahdollisuus on luoda valtakunnallinen ohjausyksikkö, joka vastaisi hyvien käytäntöjen kehittämisestä ja levittämisestä.