Valtakunnallinen selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2023
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut valtakunnallisen selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vuonna 2023. Järjestämislain mukaisessa selvityksessä arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaista toteutumista ja rahoituksen tason riittävyyttä. Hyvinvointialueet, Helsinki ja HUS-yhtymä ovat vastanneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 1.1.2023 alkaen.
Havainnot
Maantieteellinen ja sosioekonominen eriytyminen näkyy hyvinvointialueiden välillä ja niiden sisällä. Kuntapohjaisessa mallissakin esille tullut tilanne nousee hyvinvointialuepohjaisessa mallissa aiempaa selkeämmin esille, kun lähes koko hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta.
Kaikki hyvinvointialueet viestivät taloudellisista haasteista ja lähes kaikkien hyvinvointialueiden ensimmäisen toimintavuoden tulokset muodostuivat merkittävän alijäämäisiksi.
Hyvinvointialueiden toimintaan ja talouteen liittyvää tietopohjaa on kehitettävä, jotta tarveperustaisen rahoituksen riittävyyttä voidaan jatkossa luotettavasti arvioida. Tällä hetkellä johtopäätösten tekeminen yksittäisen hyvinvointialueen rahoituksen riittävyydestä tai riittämättömyydestä on ennenaikaista.
Sosiaali- ja terveysministeriön toteuttamaa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta on asteittain kehitetty vuoden 2023 aikana. 23 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjää ja viittä yhteistyöaluetta on aiempaa helpompi ohjata vaikuttavampaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon verrattuna edeltävään tilanteeseen, kun järjestäviä tahoja oli noin 200.
Keskeisimmät ehdotukset
- Kaikki hyvinvointialueet yksilöivät toiminnan ja talouden muutosohjelmien konkreettiset toimet ja käynnistävät nämä toimenpiteet viipymättä.
- Hyvinvointialueet edistävät palvelujen uudistamista ja valtioneuvosto varmistaa keskeisten lainsäädäntöhankkeiden hallituksen esitysten etenemisen, jotta huhtikuuhun 2025 mennessä on mahdollista korjata henkilöstöä, kustannuksia ja palveluja koskevia ennusteita positiivisempaan suuntaan.
- Kaikilla yhteistyöalueilla on hyväksytyt yhteistyösopimukset vuoteen 2025 mennessä ja niissä on sovittu yhteistyöstä kaikissa sote-järjestämislain 36 §:n mukaisissa tehtävissä.
- Hallitusohjelman ja kansallisen palvelureformin tavoitteiden pohjalta täsmennetyt valtakunnalliset sote-tavoitteet otetaan hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelun pohjaksi.
- Julkisen talouden suunnittelussa pitää taloudellisen kestävyyden lisäksi huomioida sosiaalinen kestävyys palvelujen uudistamisen ollessa kesken ja toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa.
Nämä toimet ovat välttämättömiä nyt, jotta tulevaisuudessa kyettäisiin turvaamaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeenmukaisuus, laatu ja yhdenvertaisuus. Hyvinvointialueet ovat ensimmäisenä toimintavuotenaan käynnistäneet uudistamistyön.
Hyvinvointialueiden nopeutetun uudistumisen kannalta on välttämätöntä toteuttaa kansallinen palvelureformi. Reformi tukee uudenlaisia päätöksiä ja ratkaisuja palvelujen ja palvelurakenteiden uudistamiseksi hyvinvointialueilla sekä määrätietoisempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista.
Lisätietoja:
Kari Hakari, osastopäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosasto, +358 295 163 642
Linda Soikkeli, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosasto, +358 295 163 002
[email protected]