Laskuperustekoron määräytymiseen muutos

Laskuperustekorkoa käytetään nykyään myös varsinaisena korkona eläkelaitosten välisessä rahaliikenteessä. Ehdotuksen mukaan eläkelaitokset siirtyvät käyttämään näissä tapauksissa laskuperustekoron sijasta sopivia viitekorkoja.

Nykyisen menettelyn mukaan laskuperustekorko vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriössä työeläkelaitosten hakemuksesta työeläkelaitosten tekemien laskelmien pohjalta. Laskuperustekoron tasosta on neuvoteltu puolivuosittain.

Nyt selvitysmies Rantala esittää eläkerahaston täydennyskertoimen laskemista uudella kaavaan perustuvalla menettelytavalla. Esityksen mukaan Eläketurvakeskus laskisi eläkerahastojen täydennyskertoimen laskuperusteissa määritellyn kaavan mukaisesti käyttäen eläkelaitosten sille toimittamia tietoja. Laskennan tulos käsiteltäisiin Eläketurvakeskuksen hallituksessa, joka tekee esityksen kertoimen arvon vahvistamisesta STM:lle. Prosessin aikana on kuultava työmarkkinoiden keskusjärjestöjä.

Eläkerahastojen täydennyskertoimella tuetaan työeläkerahastojen kartuttamista.

Siirtyville vakuutuksille hyvitysmahdollisuus kolmen vuoden ajan

Rantala esittää muutosta myös asiakashyvitysten maksamiseen. Hän ehdottaa, että työeläkelaitoksesta toiseen siirtyvälle vakuutukselle maksettaisiin kolmen vuoden ajan edelliseen työeläkelaitokseen jäävän rahasto-osuuden perusteella asiakashyvityksiä. Hallintokustannusten välttämiseksi menettely koskisi vain yli 100 euron hyvityksiä.

Lisäksi työeläkerahastojen joidenkin erien korkoutukseen ehdotetaan muutoksia.

Kilpailun merkitys työeläkejärjestelmälle

Työeläkelaitosten kilpailun yhtenä päätavoitteena on mahdollisimman hyvien sijoitustuottojen aikaansaaminen, tuottojen ohjaaminen eläkerahastojen tukemiseen ja tulevien kustannuspaineiden alentaminen.

Työeläkelaitokset kilpailevat keskenään lähinnä palvelussa ja rahastojensa sijoitustuottojen paremmuudessa. Mahdollisimman hyvät sijoitustuotot vahvistavat eläkerahastoja ja alentavat tulevien eläkkeiden maksamisen kustannuspaineita.

Lakisääteinen työeläkejärjestelmä on osa sosiaaliturvaa ja sen päätehtävä on eläkkeiden turvaaminen. Siksi työeläkejärjestelmään ei ole mahdollista luoda yhtä vapaita kilpailuolosuhteita kuin yleensä elinkeinotoimintaan.

Jukka Rantala on selvittänyt raportissaan kysymykset, jotka jäivät aiemmissa kilpailuselvityksissä vuonna 2000 ja keväällä 2002 avoimiksi. Hänen työnsä pohjautuu näiden raporttien laajoihin taustaselvityksiin. Lisäksi hän on kuullut vakuutus- ja kilpailuasioista vastaavia viranomaisia, etujärjestöjä ja työeläkelaitoksia.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Jukka Rantala, Eläketurvakeskus, puh. 010 751 2533 Ylijohtaja Tarmo Pukkila, STM, puh. 09 16073864

Ehdotukset työeläkelaitosten kilpailusta. Selvitysmiehen raportti, toimittajakappaleet viestintäsihteeri Eeva Viitanen, STM, puh. 09 160 74176.

Raportti on STM:n nettisivuilla osoitteessa: www.stm.fi; julkaisut