Reumapotilaiden hyvä hoito toteutuu julkisessa terveydenhuollossa
Reumasairauksien erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen jatkuminen on turvattu. Korkeatasoinen hoito järjestetään julkisen terveydenhuollon osana keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa. Potilaat ja heidän omaisensa voivat luottaa siihen, että jatkossakin he saavat hyvää ja asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta, vaikka yksi yksityinen tuottaja on lopettanut toimintansa.
Hallitus vastasi keskiviikkona 28. huhtikuuta opposition välikysymykseen reumapotilaiden hoidosta ja terveydenhuollon korkean tason turvaamisesta. Hallituksen välikysymysvastauksen antoi peruspalveluministeri Paula Risikko.
Yksityisen Reumasäätiön sairaalan konkurssi ja etenkin sen ajankohta olivat yllätys monille, sillä sairaalan edustajat olivat eri yhteyksissä todenneet, että välitöntä uhkaa sairaalan toiminnalle ei ole. Kun tieto konkurssista tuli, sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti heti toimet, joilla turvataan säätiön sairaalan potilaiden hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus.
Reumasäätiön sairaalassa olleet potilaat hoidetaan jatkossa keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusasiakkaille löydetään myös uusi kuntoutuspaikka.
Erikoissairaanhoidon keskittämisestä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Reumatautien vaativa hoito keskitetään viiteen yliopistosairaalaan. Sekä lasten että aikuisten reuma hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa niin, että yliopistosairaalat koordinoivat hoidon kokonaisuutta ja vastaavat vaikeiden tautimuotojen hoitamisesta. Erityisen vaativat hoidot keskitetään kolmeen osaamiskeskukseen.
Yksityisen Reumasäätiön sairaalan keinotekoinen tukeminen olisi ollut epätarkoituksenmukaistaReumasäätiön sairaala esitti sosiaali- ja terveysministeriölle 21. tammikuuta 2010 suunnitelman sairaalan toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Suunnitelmassa esitettiin muun muassa lainsäädäntömuutosta, jossa reumapotilaille annettaisiin mahdollisuus valita vapaasti hoitopaikkansa Reumasairaalasta, eli yksityiseltä sektorilta julkisin varoin. Tällainen säännös ei ole mahdollinen.
Suunnitelman osana ollut 2 miljoonan euron avustus ei olisi ollut kestävä ratkaisu. Näköpiirissä ei ollut palvelujen tilaamisen elpymistä ja sen mukanaan tuomia taloudellisia mahdollisuuksia jatkaa toimintaa. Viitteitä ei ollut siitäkään, että Kela palaisi sairaalan suureksi asiakkaaksi. Näistä syistä Reumasäätiön sairaalan tukeminen erillisellä määrärahalla verorahoista ei ollut tarkoituksenmukaista. Valtion tukea ei voida myöntää tappiollisen yritystoiminnan ylläpitämiseksi.
Yksityinen Reumasäätiön sairaala kehittyi vuosien saatossa hoitopaikaksi, jossa monet reumapotilaat saivat apua. Potilasmäärät vähentyivät kuitenkin huomattavasti viime vuosina, koska hoitojen kehittyessä sairaanhoitopiirit hoitivat itse alueensa reumapotilaita. Lääkehoidon kehittyminen on vähentänyt pitkäaikaisen sairaalahoidon ja etenkin reumakirurgian tarvetta. Toinen syy Reumasäätiön sairaalan konkurssiin oli se, ettei se pärjännyt Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen kilpailutuksessa. Muut yksityiset tuottajat kuntouttavat aikaisempaa suuremman osan Kansaneläkelaitoksen kuntoutettavista.
LisätietojaValtiosihteeri Vesa Rantahalvari, puh. 09 160 73165
Erityisavustaja Anna Manner-Raappana, puh. 09 160 74157
Liitteet
Vastaus välikysymykseen (pdf, 50 kB)
Muualla palvelussamme
Reumasairaalan toiminnan päättyminen ja potilaiden jatkohoito