Nuorten lihominen tulevaisuuden kansanterveysriski
Nuorten terveystapatutkimusten mukaan nuorten, 12-18-vuotiaiden, suhteellinen paino on kasvanut ja ylipainoisuus yleistynyt. Kansainvälisten viitearvojen mukaan ylipainoisten poikien osuus kasvoi vuodesta 1977 vuoteen 1999 7 prosentista 17 prosenttiin ja tyttöjen osuus 4 prosentista 10 prosenttiin. Vuonna 1977 pojista luokiteltiin lihaviksi 1,1 prosenttia ja tytöistä 0,4 prosenttia; vuonna 1999 vastaavat luvut olivat 2,7 prosenttia ja 1,4 prosenttia.
Kansanterveydellisesti tilanne on erittäin huolestuttava; meille on kasvamassa uusi sukupolvi, jossa ylipainoisia on merkittävä osa. Ylipaino on merkittävä sydän- ja verisuonitautien samoin kuin aikuisiän diabeteksen riskitekijä. Ellei lasten ja nuorten lihavuuden lisääntymistä saada pysähtymään, kansanterveyden parantuminen vähintään pysähtyy, jollei käänny laskuun.
Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansanterveyslaitos ja Suomen Hammaslääkäriliitto järjestivät viime vuoden joulukuussa yhteistyössä Opetushallituksen, Suomen Kuntaliiton, Stakesin ja Suomen Vanhempainliiton kanssa tervettä kouluympäristöä käsittelevän seminaarin, jonka päähuomio keskittyi koululaisten ravitsemukseen ja suun terveyteen.
Kouluympäristössä on nähtävissä kehitystä suuntaan, jossa koulujen makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit kilpailevat kouluruuan kanssa. Lapset ja nuoret valitsevat usein makeisia ja virvoitusjuomia välipaloiksi ja jotkut korvaavat sillä kouluruuan ainakin osittain.
Sosiaali- ja terveysministeriö on koonnut joulukuisen seminaarin esitykset ja suositukset raportiksi, josta voi lukea kouluviranomaisten ja luottamushenkilöiden, vanhempien edustajien, terveydenhuollon sekä ravitsemusasiantuntijoiden puheenvuorot ja näkemykset ajankohtaisesta aiheesta.
Stakes on tiedottanut tämän vuoden elokuussa Kouluterveys 2004-tutkimuksen tuloksia. Siitä käy ilmi, että lapset ja nuoret syövät kouluruokaa hieman paremmin kuin vuonna 2000. Tosin esimerkiksi tytöistä kuudennes jättää pääruuan kokonaan pois ja syö sen tilalla leipää ja salaattia sekä juomaa. Pojista taas osa jättää salaatin kokonaan syömättä. Kolmannes lukiolaisista ja vajaa kolmannes peruskouluikäisistä ilmoitti syövänsä epäterveellisiä välipaloja vähintään kaksi kertaa kouluviikon aikana. Yleisintä epäterveellisten välipalojen syönti oli Etelä-Suomen läänissä (peruskoululaisista 39 %) ja vähäisintä Lapin läänissä (29 % peruskoululaisista). Peruskoululaisista yli 60 prosenttia harjasi hampaitaan harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä, lukiolaisistakin näin teki puolet.
Raportti: Terve kouluympäristö – koululaisten ravitsemus ja suun terveys. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 2004:14 on osoitteessa: www.stm.fi>julkaisuja>monisteita