Nuoret eivät odota: palvelurakenteen muutosta tarvitaan nyt
Nuorisopalvelujen kehittäminen perustuu useimmissa kunnissa moniammatilliseen yhteistyöhön. Yhteistyön kulmakivinä ovat kuntien, kansalaisjärjestöjen ja seurakuntien osaajat, joilla on tuntuma nuorten ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Hyvin käynnistynyttä yhteistyötä koulun, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen välillä on tiivistettävä. Kuntajohdon on myös sitouduttava nykyistä paremmin nuorisopalvelujen kehittämiseen yhdessä nuorten kanssa. Kehittämistyön tulokset on syytä juurruttaa perustyöhön irrallisten projektien sijasta. Nämä suositukset on kirjattu selvitykseen ”Nuoret eivät odota. Palvelurakenteen muutos nyt!”, joka julkistettiin tiistaina 11. joulukuuta.
Selvityksessä nuorisopalvelujen asiantuntijat, päättäjät ja ammattilaiset antavat monipuolisen kuvan nuorten palvelujärjestelmästä 14 maakunnassa. Artikkelikokoelmassa on useita malleja poikkihallinnollisista ja moniammatillisista työskentelytavoista sekä kuntatasolla että seutukuntatasolla. Selvitys on tuotettu osana Onnistuvat opit -hanketta, jota ovat vetäneet Sosiaalikehitys Oy, Opettajien koulutuskeskus ja Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry. Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut selvityksen.
Hankkeet ovat lisänneet yhteistyötaitoja, mutta irrallisuus tuottaa hankeväsymystä
Selvitys on poikkileikkaus nuorisopalvelujen kehittämisestä muutosvaiheessa olevassa kuntakentässä. Muutos liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistukseen sekä Euroopan unionin rahoitusmalliin. EU:ssa kehittämisrahoitus ohjataan ohjelmien kautta erillisiin projekteihin. Projektiperustainen kehittämistyö on lisääntynyt siinä määrin, että hankeväsymyksestä puhutaan yleisesti.
Hankeväsymyksen taustalla ei ole hankkeiden aiheuttama lisätyö. Kysymys on pikemminkin siitä, että perustyöstä irrallaan olevien hankkeiden tuloksia ei ole kyetty juurruttamaan organisaatioon. Tämä tuottaa turhautumista, mikä purkautuu puheena hankeväsymyksestä: irrallinen puuhailu väsyttää, toteaa projektipäällikkö Tom Tarvainen Sosiaalikehitys Oy:stä.
Runsaan kymmenen vuoden työskentely eri projekteissa on lisännyt huomattavasti kuntien valmiuksia poikkihallinnolliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Lisäksi on kehitetty verkostoja julkisen sektorin, kansalaisjärjestöjen, seurakuntien ja yksityisten palvelutuottajien välillä.
Nuoret tarvitaan mukaan päätöksentekoon
Pääkouluttaja Katariina Yli-Rautio-Vaittinen Opetusalan koulutuskeskuksesta näkee kuntien vahvuudet niin koulutoimessa, kuin nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimessa. Työmoraali on erittäin korkea. Ongelmat tulevat siinä vaiheessa eteen, kun mietitään, miten asioita viedään eteenpäin kuntaorganisaatiossa.
Suomessa on puhuttu aivan liian vähän nuorten ottamisesta mukaan palvelujärjestelmän kehittämiseen. Osallisuus, osallistuminen ja aktiivisuus liitetään usein äänestämiseen ja poliittiseen osallistumiseen eikä kansalaiseksi kasvamista nähdä nuoren arkipäivässä.
SAKKI ry:n puheenjohtaja Kati Kokkosen mukaan ikävintä on, että nuoria aina mukamas kuullaan, mutta päätöksenteossa heidän näkökulmiaan ei oteta enää huomioon. Nuoret kyllä kestävät sen, ettei omia tavoitteita aina saavuteta. Hyviä esimerkkejä ovat kunnat, joissa nuorten tekemiin aloitteisiin päättäjät reagoivat nopeammin. Jo tarkemman käsittelyaikataulun kertominen antaa nuorelle kuvan, että aloitteita voi tehdä. Näin innostetaan vaikuttamaan myöhemminkin. Kunnan päättäjien pitäisi myös rohkeammin mennä näyttäytymään oppilaitoksissa ja kutsua opiskelijoita vierailemaan kunnantalolla.
Lisätietoja: projektipäällikkö Tom Tarvainen, Sosiaalikehitys Oy, puh. 050 5755690, [email protected], koulutussuunnittelija Ville Pietiläinen, Opeko, puh. 050 9118178, [email protected], dosentti Tapio Kuure, Pikassos Oy, puh. 050 4646611, [email protected].
Tom Tarvainen, Ville Pietiläinen, Tapio Kuure: Nuoret eivät odota. Palvelurakenteen muutos nyt. Helsinki 2007, 168 s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä ISSN 1236-2115; 2007:61, ISBN 978-952-00-2476-5 (nid.), ISBN 978-952-00-2477-2 (PDF)
Julkaisu on myös verkossa www.stm.fi >julkaisut. Sitä myy Yliopistopaino (25 euroa kpl + postikulut), tilaukset books(at)yliopistopaino.fi tai puh. (09) 7010 2363.