Ministerikokous: Pohjoismailla uusia haasteita terveyspolitiikassa
Pohjoismainen sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvosto kokoontui Lahdessa 11.-12. kesäkuuta. Ministerikokouksen puheenjohtajana toimi peruspalveluministeri Paula Risikko.
Kokouksen pääteemana oli terveydenhuollon rahoitus- ja palvelujärjestelmien vertailu Pohjoismaissa. Terveyspolitiikan näkökulmasta pohjoismaat kohtaavat uusia haasteita. Kansalaisten kulutustottumukset ovat muuttuneet ja he vaativat terveyspalveluilta eri asioita kuin ennen. Tutkijoiden mukaan pohjoismaissa on siirrytty eräänlaiseen terveydenhuollon kulutusyhteiskuntaan. Palveluiden tuottamisen näkökulmasta merkittäviä haasteita tulevaisuudessa ovat palvelujen rahoitus, julkisen ja yksityisen sektorin suhteet ja osaavan työvoiman saannin varmistaminen.
Puheenvuorossaan ministeri Risikko totesi, että kansalaiset haluavat ja tarvitsevat tietoa terveyspalvelujen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Terveyspalvelut on pohjimmiltaan tarkoitettu kansalaisille ja on huolehdittava, että he saavat niistä ajantasaista ja luotettavaa tietoa, ministeri Risikko sanoi.
Ministeri Risikon mielestä terveydenhuollon toiminnan kustannusvaikuttavuutta on parannettava. Puheenvuorossaan ministeri totesi, että on suhteellisen helppo saada palvelujen määrästä tietoa, mutta tiedon saaminen asiakkaiden hoidosta, sen laadusta ja kustannuksista on paljon vaikeampaa.
Kokouksessa keskusteltiin myös yhteisestä pohjoismaisesta influenssarokotteen tuotannosta Yhteisellä rokotetuotannolla olisi tarkoitus taata pohjoismaiden omavaraisuus mahdollisen influenssapandemian varalta. Pohjoismainen ministerineuvosto jatkaa selvitystyötä.
Kokouksen yhteydessä käsiteltiin myös pohjoismaiden sosiaali- ja terveysalan instituutioiden tulevaisuutta. Tarkoituksena on uudistaa laitosten toimintaa, jotta se tehostuisi ja verkkottuisi. Suomi haluaisi yhdistää nykyiset laitokset tutkimus- ja koulutusinstituutioksi, joka erikoistuisi hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin.
Puheenvuorossaan ministeri Risikko totesi että yhteispohjoismaiset laitokset ovat parhaimmillaan hyvä työkalu kun halutaan testata erilaisia toimintatapoja ja välittää tietoa uusimmista tutkimustuloksista. Se edellyttää kuitenkin selkeiden poliittisten tavoitteiden asettamista ja laitosten kykyä uusiutua tavoitteiden edellyttämällä tavalla.
Pohjoismaiset ministerit hyväksyivät kokouksessa pohjoismaisen alkoholipolitiikan vuosiraportin. Alkoholikysymykset ovat saamassa entistä tärkeämmän roolin kansainvälisesti ja siksi on tärkeätä, että Pohjoismaat ylläpitävät ja kehittävät asiantuntemustaan. Pohjoismaiset ministerit haluavat antaa tukensa WHO:n ja EU:n toimintaan alkoholihaittojen vähentämiseksi.
Kokouksen yhteydessä jaettiin Pohjoismainen kansanterveydenpalkinto lääketieteen tohtori Kirsten Leelle. Palkinto myönnettiin Leelle hänen johtamastaan järjestelmällisestä kehitystyöstä terveen ja hyvän elämän edistämiseksi Kööpenhaminan asukkaille. Lee on ansioitunut kansanterveyden monipuolisena edistäjänä myös kansainvälisesti. Hän on uransa aikana tehnyt mm. kehitysyhteistyötä.
Lisätietoja: ylitarkastaja Maria Waltari, puh. 050 364 7815, neuvotteleva virkamies Viveca Arrhenius, puh. 050 561 3833
Pohjoismaiden terveydenhuollon rahoitus- ja palvelujärjestelmien vertailu (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:36)