Ministeri Risikko: Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi
”Työntekijän mahdollisimman hyvästä terveydestä on hyötyä paitsi hänelle itselleen myös työnantajalle. Työpaikka on työllisten osalta areena, jonka mahdollisuudet terveyden edistämisessä on alihyödynnetty. Suuntaamalla terveyttä edistäviä toimia ryhmiin, joissa terveyskäyttäytymisen ongelmat, kuten runsas alkoholin käyttö, tupakointi, liikunnan puute, epäterveellinen ruokavalio ja liian vähäinen nukkuminen kasaantuvat, työpaikka voi toimia terveyserojen kaventamisen foorumina”, sanoi peruspalveluministeri Paula Risikko puhuessaan keskiviikkona 28. marraskuuta Kelan juhlaseminaarissa Helsingissä.
”Terveyttä edistävät toimet on aloitettava niistä työntekijäryhmistä ja ammateista, joissa elintapojen ja työn riskitekijät kasaantuvat. Keinoina ovat työsuojelutoiminnan tehostaminen sekä työterveyshuollon kattavuuden ja toiminnan parantaminen. Tähän ei tarvita lisää rahoitusta, vaan toiminnan suuntaamista ja entistä aktiivisempaa yhteistyötä työpaikoilla”, ministeri Risikko jatkoi.
Ministeri Risikko muistutti, että palvelutarpeet muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa.
”Kansalaisten koulutustason nousu ja tietoteknologia mahdollistavat yksilöiden laajempaa omatoimisuutta ja vastuunottoa. Silti vajaakuntoisten, sairaiden ja syrjäytymisuhan alla olevien henkilöiden tukemista tarvitaan. Ehkäisyn lisäksi tarvitaan varhaista puuttumista ja saattaen vaihtamista, jotta ihminen ei putoa koulun ja työelämän tai varusmiespalvelun ja työelämän väliin.”
”Palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä. Muutoin emme kykene kaventamaan terveyseroja, emmekä saamaan kaikkia kynnelle kykeneviä työelämän piiriin. Tarvitsemme myös positiivista diskriminaatiota, erityispalveluita erimerkiksi pitkäaikaistyöttömille tai koulupudokkaille. Oikeus ja mahdollisuus työhön on parasta sosiaaliturvaa.”
Ministeri Risikon mukaan sekä työvoimatarpeen että yksilön tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä varmistaa paras mahdollinen työ- ja toimintakyky, ja tätä voidaan edistää tarpeellisella kuntoutuksella.
”Kuntoutusta pitää kohdentaa niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja jotka siitä eniten hyötyvät. Kuntoutusperusteita, kuten sairauksia, oppimisvaikeuksia ja sosiaalisia syitä täytyy tarkistaa varsinkin nuorten kohdalla. Kuntoutuksen oikea-aikaista ohjautumista on tehostettava ja kuntoutusmenetelmiä ja kuntoutuspalveluja kehitettävä pitkäjänteistä kuntoutumisprosessia edistäviksi, kuntoutujien tarpeita ja olosuhteita vastaaviksi. Myös kuntoutuksen palvelutuotantoa ja -rakennetta pitää ennakkoluulottomasti uudistaa,” ministeri Risikko sanoi.
”Niukkenevan työvoiman tilanteessa meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa hukata työkykyä hoitojonoissa sen enempää kuin hukata hoidon hyötyä puutteelliseksi jäävän kuntoutuksen takia”, ministeri Risikko korosti.