Ministeri Risikko: Masennus ja terveyserot työterveyshuollon haasteina
”Suomalaiset eivät ole koskaan aiemmin olleet yhtä terveitä, eläneet yhtä kauan hyvää elämää ja kokeneet itsensä yhtä terveiksi. Mutta kuitenkaan kaikki ei ole hyvin, kun tarkastelemme muun muassa sairastavuutta, ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä, sosioekonomisia terveyseroja ja työtapaturmia”, peruspalveluministeri Paula Risikko totesi Työterveyshuollon tulevaisuus –kutsuseminaarissa Helsingissä tiistaina 4. marraskuuta.
”Perinteisten riskien rinnalle ovat tulleet henkisen hyvinvoinnin riskit. Vuonna 2007 noin 4 600 suomalaista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen perusteella. Yhteensä masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä viime vuoden lopussa oli noin 37 000 suomalaista”, ministeri Risikko kertoi.
”Riskeihin pitäisi puuttua ajoissa, jotta pahoinvointia ja syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä. Masennuksen ehkäisyyn tarvitaan meitä kaikkia. Työterveyshuollon mahdollisuus on olla matalan kynnyksen paikka, joka puuttuu varhaisessa vaiheessa sairauden kulkuun. Moniammatillinen työterveyshoitajan, työterveyslääkärin ja työpsykologin tiimi tukee hyvän hoidon toteuttamista sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjausta”.
”Työpaikoilla ja niiden kulttuurilla on myös tärkeä merkitys. Työelämään kehitettyjä varhaisen tuen tai puuttumisen malleja on otettu käyttöön vaihtelevasti. Työterveyshuolto voi tukea työpaikkoja suunnittelemaan työpaikan tarpeisiin sopivaa mallia, jolla edistetään työntekijän työssä jatkamista ja työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen”.
”Pitkän sairaupoissaolon on todettu ennakoivan pysyvää työkyvyttömyyttä. Tarpeettoman pitkien sairauspoissaolojen välttäminen on tärkeää niin työntekijöiden työhyvinvoinnin kannalta kuin työnantajien näkökulmasta”, ministeri Risikko sanoi.
”Kun katsomme ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan liittyviä terveyseroja työikäisten osalta, kohdennetut toimet on aloitettava niistä työntekijäryhmistä ja ammateista, joissa työn riskitekijät ja elintapariskit kasaantuvat. Terveystarkastuksia ja työpaikkoihin kohdistuvaa työterveyshuollon toimintaa tulee suunnata uudelleen niihin työntekijäryhmiin, joissa on riskejä enemmän. Tarvitsemme myös uutta tietoa, jotta ammattien välisten sosioekonomisten terveyserojen syy- ja seuraussuhteista saadaan lisää selvyyttä”, ministeri Risikko totesi.
”Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on yksi valmisteilla olevan terveydenhuoltolain tavoitteista. Tällä lailla halutaan tukea ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Uudistuksen on taattava saumaton palveluketju, jossa ovat myös työterveyshuollon palvelut osana toimivaa kokonaisuutta”.