Ministeri Risikko: Maanviljelijöiden työterveyshuolto muutoksen tiellä
”Maatalouden toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti. Tilojen lukumäärä alenee ja koko kasvaa. Maataloustyö on myös kuormittavaa, mikä näkyy erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyytenä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovatkin maatalousyrittäjällä yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Muihin yrittäjiin verrattuna maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyvien kattavuus on kuitenkin hyvä”, sanoi peruspalveluministeri Paula Risikko torstaina 17. tammikuuta.
”Maatalousyrittäjistä lähes 40 prosenttia on liittynyt työterveyshuollon asiakkaiksi, päätoimisista maanviljelijöistä noin puolet. Kun maatalousyrittäjien kokonaismäärä on maassamme vähentynyt, työterveyshuollon palvelujen piiriin kuuluvien maatalousyrittäjien määrä on säilynyt samanaikaisesti lähes yhtä suurena. Näin työterveyshuollon kattavuuden voidaan katsoa kohentuneen”, muistutti ministeri Risikko puhuessaan maatilojen työturvallisuuden ja työterveyden nimikkovuoden avajaisissa.
Toimialan muuttuminen luo myös tarvetta monipuolistaa työterveyshuollon palveluja sekä tarkastella myös palvelujen sisältöä entistä laajemmasta näkökulmasta. Siten työn ja hyvinvoinnin teemavuosi kohdentuu tärkeään aiheeseen.
”Kuntaliitokset vauhdittavat osaltaan työterveyshuollon kehittymistä. Meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen merkitys työterveyshuoltojärjestelmän toimivuudelle ja kehittymiselle on suuri. Muutos on sen suuntainen, mitä ministeriön näkökulmasta toivotaan”, Espoossa puhunut Risikko tähdensi. ”Mikäli kunnallinen työterveyshuolto kehittyy PARAS-kyselyn vastausten mukaisesti, työterveysyksiköt suurenevat merkittävästi ja niiden kokonaismäärä puolittuu vuoteen 2012 mennessä.”
”Kunnallisen työterveyshuollon hallinnollisten rakenteiden muutos merkitsee mahdollisuutta myös työterveyshuollon sisällön kehittämiseen ja sisäiseen erikoistumiseen, henkilöstön osaamisen päivittämiseen ja myös lähipalvelujen parantamiseen kunkin yhteistyöalueen sisällä. Uudistusten tavoitteena on palvelujen parempi saatavuus, kattavuus sekä laatu ja vaikuttavuus”, ministeri kertoi.
”Työterveys on vain osa hyvinvointia maaseudulla. Hyvinvointi edellyttää elävää maaseutua, joissa siellä elävillä kansalaisilla on mahdollisuus elää sosiaalisesti, ammatillisesti, kulttuurisesti jataloudellisesti tyydyttävää elämää”, Risikko muistuttaa.