Ministeri Risikko: Hoitohenkilöstöllä suuri rooli potilaan hoitoon sitoutumisessa
”Suomi sääti Euroopan ensimmäisenä maana lain potilaan asemasta ja oikeuksista. Vuonna 1993 voimaan tullut laki korostaa potilaan itsemääräämisoikeutta. Laki edellyttää, että potilasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Yhteisymmärrys syntyy vain kun potilas saa riittävästi tietoa terveydentilastaan ja eri hoitovaihtoehdoista. Hoitohenkilöstöllä onkin suuri rooli yhteisymmärryksen syntymisessä ja potilaan hoitoon sitoutumisessa”, sanoi peruspalveluministeri Paula Risikko pohjoismaisessa vatsaelinkirurgian kokouksessa Helsingissä keskiviikkona 4. kesäkuuta.
”Potilas ei enää ole tahdoton nukke, jolle määrätään hoidot ja jonka tehtäväksi jää noudattaa kiltisti näitä määräyksiä. Potilaat tietävät itse yhä enemmän ja heidän edellytyksensä tehdä hoitoonsa liittyviä päätöksiä on yhä parempi. Entisaikaan puhuttiin hoitomyöntyvyydestä. Nykyään puhutaan hoitoon sitoutumisesta, joka korostaa potilaan osallistumista omaan hoitoonsa”, Risikko sanoi.
”Potilaiden ohjaaminen on käytännön hoitotyön arkipäivää. Ohjaus on keskeinen osa kaikkien potilasryhmien hoitoa sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Erityisen tärkeää ohjaus on, kun potilasta valmennetaan erilaisiin toimenpiteisiin tai häntä ohjataan elämään pitkäaikaissairauden kanssa. Potilas tarvitsee tietoa ja tukea löytääkseen omat voimavaransa elämänhallintaan.”
”Erilaiset mielipidekartoitukset ovat kuitenkin osoittaneet, että potilaat ovat tyytymättömiä hoitohenkilökunnalta saamansa tiedon välittymiseen, tiedon ymmärrettävyyteen, ajoittumiseen ja selkeyteen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, etteikö tietoa ole välitetty tai ettei sitä olisi saatavilla. Onkin tärkeää tunnistaa kunkin potilaan tavat ja mahdollisuudet oppia ja käsitellä tietoa, jotta ohjauksen räätälöinti on helpompaa”, sanoi Risikko.
Risikon mukaan laadukas ohjaus ja neuvonta ovat vaikuttavan hoidon edellytyksiä.
”Tutkimusten mukaan oikeansisältöinen ja oikein ajoitettu ohjaus ovat vaikuttaneet esimerkiksi siihen, että potilaan pelot ovat vähentyneet, tyytyväisyys lisääntynyt ja koko toimintakyky parantunut”, Risikko sanoi.
”Ammattihenkilöstön valmiudet laadukkaaseen ohjaukseen eivät ole itsestäänselvyys. Peruskoulutuksen tulee antaa perusvalmiudet, mutta niitä tulee kehittää lisäkoulutuksen ja muun oppimisen avulla. Ja käytännön kokemuksella on suuri merkitys kun kehitytään hyväksi ohjaajaksi”, Risikko sanoi.