Ministeri Liisa Hyssälä dementiahoidosta
Olen huolissani vanhusten dementiahoidosta. Dementiaosaaminen, joka edellyttää erikoistumista, on tällä hetkellä pirstaleista. Diagnoosin tekemisestä, kotiin annettavasta tuesta ja ympärivuorokautisesta hoidosta ei muodostu asiakkaan kannalta toimivaa palvelukokonaisuutta. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen rajapintoja on madallettava ja lisättävä yhteistyötä. Tarvitsemme myös uusia malleja ja toimintatapoja dementiahoitoon, peruspalveluministeri Liisa Hyssälä totesi maanantaina 3. huhtikuuta Pyhäsalmellä pidetyssä Karpaloseminaarissa.
Väestön ikääntyessä dementiaa sairastavien määrä lisääntyy. Erityisenä haasteena on ennaltaehkäisevän dementiatyön ja varhaisen diagnosoinnin kehittäminen. Dementia on yleisin kotihoidon jatkumista vaarantava tekijä. Tutussa ympäristössä asuminen on useimmiten paras vaihtoehto. Kotona asuminen edellyttää hyvää avohoitoa, Hyssälä totesi. Omaiset, erityisesti puolisot, ovat monesti lujilla. Kotihoitoa ja erilaisia tukimuotoja kehittämällä sekä omaisten ohjausta tehostamalla voidaan dementoituneiden laitoshoidon tarve siirtää myöhemmäksi, Hyssälä sanoi.
Pidän tärkeänä riittävää hoitohenkilöstöä vanhusten laitoksissa ja vetoan erityisesti kuntien valtuustoihin, joiden vastuulla asiat viime kädessä ovat. Uusia toimintakäytäntöjä ja malleja on kehitettävä vanhustenhuoltoon, Hyssälä korosti. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut sataaseudullista hanketta, joissa kehitetään vanhustenhuoltoa ja dementiatyötä.
Olen käynnistänyt sosiaali- ja terveysministeriössä geriatrista hoitoa ja vanhustyötä koskevan selvitystyön. Tarkoituksena on laatia ehdotukset toimenpiteistä, joiden avulla voidaan laadullisesti kehittää vanhuspalveluja. Erityisenä huolenaiheena on vanhusten lääkehoito ja masennus. Selvitystyön tekee professori Sirkka-Liisa Kivelä.
Pidän erittäin tärkeänä, että vanhusosaaminen taataan eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien perus- ja täydennyskoulutuksessa, ministeri Hyssälä totesi.