Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Ministeri Hyssälä väkivaltaseminaarissa

Sosiaali- ja terveysministeriö
7.10.2004 7.50
Puhe -

Turvallisuus on ihmisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Siksi siihen tulee puuttua ja näin vähentää inhimillistä kärsimystä - ja jopa pelastaa ihmishenkiä, totesi peruspalveluministeri Liisa Hyssäläpuhuessaan 7. lokakuuta Heurekassa järjestetyssä Väkivaltaseminaarissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt oman toimintaohjelman lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi sosiaali- ja terveyssektorilla.

Maailman terveysjärjestön WHO:n raportin mukaan Suomessa väkivalta on kuolinsyynä Euroopan vauraiden maiden huipputasoa. Väkivallan pelätään vielä lisääntyvän alkoholin kulutuksen kasvaessa. Riski tulla Suomessa oman avio- tai avopuolison tai muun läheisen henkilön surmaamaksi on moninkertainen verrattuna uhkaan joutua tuntemattoman väkivallantekijän uhriksi. Valitettavasti suomalaiselle henkirikokselle toinen ominainen piirre on rikoksentekijän ja uhrin päihtymystila (Hurtta 2002, PAKK 21).

Vuonna 2002 poliisin tietoon tulleissa perheväkivaltarikoksissa oli 3158 uhria. Perheväkivallan uhreista naisia oli 2507 ja miehiä 651. Kaikki perheväkivalta ei tule viranomaisten tietoon. Muun muassa erilaisilla uhritutkimuksilla ja -kyselyillä onpyritty selvittämään piiloon jäävää perheväkivaltaa. Myös lapset joutuvat väkivallan kohteiksi ja silminnäkijöiksi. Tarkkoja lukuja väkivallan ja kaltoinkohtelun kohteeksi joutuneista lapsista ja nuorista ei ole saatavilla. Lapsen kannalta tärkeiden aikuisten väkivalta vaikuttaa aina myös lapsen elämään. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton turvakodeilla oli vuonna 2003 asiakkaita 2426, joista 1281 oli lapsia. Väkivallan sivusta seuraaminen jättää jälkensä. Uhkana on, että väkivallan traditio siirtyy sukupolvelta toiselle.

Ministeri Hyssälä korostaa, että toimivat hyvinvointipalvelut ovat edellytys väkivallan vähentämisessä onnistumiselle. Esimerkiksi lastensuojelulla voidaan puuttua varhain yksilölliseen kehitykseen ja syrjäytymisuhkaan, joka pahimmillaan voi johtaa rikoksentekijäksi.

Inhimillisten kärsimysten lisäksi väkivallalla on kansantaloudellisia vaikutuksia. Se aiheuttaa merkittäviä kustannuksia niin kunnille kuin valtiolle. Heiskanen ja Piispa arvioivat vuonna 2002 tutkimusraportissaan, että naisiin kohdistuvasta väkivallasta aiheutui kuntatasolla
103 000 euron kustannukset joka kuukausi. Laskelmassaan he päätyivät 91 miljoonan euron kustannuksiin vuodessa koko maan tasolla.

Väkivallan ehkäisy on tärkeää yli hallinnon rajojen ? tarvitsemme jatkossakin vahvaa panosta kaikilta toimijoilta niin julkiselta kuin kolmannelta sektorilta. Väkivallan vähentäminen koskee kansallisen, seudullisen ja paikallisen tason toimijoita. Väkivaltaongelmiin voidaan vaikuttaa vain yhteistyöllä.

Väkivallan ehkäisy osaksi kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa

Väkivallan uhrien ja tekijöiden näkökulmasta nykyisessä palvelujärjestelmässä on puutteita. Palvelutarjonta on satunnaista ja palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi vuosille 2004-2007 tähtää palvelujärjestelmän sekä ehkäisevien toimien kehittämiseen. Ohjelma nostaa erityisesti väkivaltaisissa perheissä elävien lasten aseman aiempaa paremmin näkyviin. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittäminen on yksi toimintaohjelman keskeisistä tavoitteista.

Parhaimmillaan väkivallan ehkäisy integroituu osaksi kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Siksi se samoin kuin haittojen korjaus on syytä sisällyttää kaikkien toimintayksiköiden tavoitteisiin, käytäntöjen kehittämiseen sekä ammatilliseen perus-, täydennys- ja jatkokoulutukseen. Parisuhde- ja perheväkivallan tunnistamista tehostetaan esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloissa ottamalla käyttöön seulontamenetelmiä. Työntekijöiden työn tueksi on kehitetty lomake varhaisen puuttumisen apuvälineeksi. (Loppuvuodesta STM julkaisee kaksi opasta: Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille sekä Perttu S. Naisiin kohdistuva väkivalta ja seulonta äitiys- ja lastenneuvoloissa. Selvityksiä, STM.)

Lisäksi toimintaohjelmalla halutaan parantaa väkivallan uhrien kriisiavun saantia ja löytää keinoja myös väkivaltaisten henkilöiden auttamiseksi. Järjestöillä ja muilla palveluntuottajilla on keskeinen rooli väkivallan ehkäisytyössä palvelujen tarjoajana. Jatkossa palveluja ja tukea tulisi saada julkisen sektorin organisoimana. Palvelujen riittävä saatavuus ja monipuolinen järjestäminen edellyttää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden lisäksi yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä, ministeri totesi.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmasta lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi antaa lisätietoja ylitarkastaja Sari Karhinen, gsm 050 466 2854.

Liisa Hyssälä
Sivun alkuun