Ministeri Hyssälä: Limsa- ja karkkiautomaatit eivät kuulu kouluihin
Ministeri Liisa Hyssälä on huolissaan lasten ja nuorten yleistyvästä liikapainosta, joka on muodostumassa vakavaksi kansanterveysriskiksi. Terveys- ja kouluviranomaiset sekä vanhemmat ovat tienneet ongelman vakavuuden jo jonkin aikaa, mutta kehitystä ei ole onnistuttu kääntämään parempaan suuntaan. Ongelmaan on monia syitä: perheiden yhteiset ruokahetket ovat vähentyneet, pikaruokaa on helposti saatavilla ja sitä mainostetaan voimakkaasti, limsa- ja karkkiautomaatit ovat tulleet moniin kouluihin ja nuorilla on rahaa käyttää niitä, Hyssälä sanoi Terve kouluympäristö –koululaisten ravitsemus ja suun terveys –raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä 28. syyskuuta.
Pelkästään nuoret eivät liho, lihominen on koko väestön ongelma. Terveellisten ruokailutottumusten opettaminen nuorille on ensisijaisesti vanhempien vastuulla, mutta myös koululla on tässä merkittävä kasvatustehtävä. Koti- ja koulu joutuvat kuitenkin kilpailemaan kasvatustehtävässään kaupallisten intressien kanssa; karkkia, limsaa ja erilaisia välipaloja mainostetaan joka tuutissa ja niitä on helposti saatavissa. Liian helposti, sanoo ministeri Hyssälä ja viittaa koulujen yhä yleistyviin karkki- ja limsa-automaatteihin ja niiden tuplasti negatiiviseen terveysvaikutukseen niin lihomisen kuin suun terveydenkin kannalta.
Ministeri ei väitä, että karkki- ja limsa-automaatit ovat suurin tai edes merkittävin lasten ja nuorten lihomisen syy, mutta ne vetävät hänen mielestään maton jalkojen alta vanhemmilta ja koulujen terveyskasvatukselta. Koulun tehtävänä on opettaa nuorille terveellisiä elintapoja ja kannustaa ylläpitämään niitä. Miksi lapsi tai nuori ottaisi vakavasti opettajan ravitsemustiedon opetuksen ja hyvät ohjeet ja neuvot, kun heti oven ulkopuolella makeita välipaloja tarjotaan ostettavaksi koulun suostumuksella? Eikö tämä ole hieman kaksinaismoralistista, Hyssälä kysyy. Hänen mielestään myös luokkaretkien ja muiden tapahtumien rahoittamiseksi myytävät makeiset voitaisiin korvata muilla tuotteilla, kuten joissakin kouluissa jo tehdäänkin.
Hyssälä muistuttaa, että makeat välipalat eivät pelkästään lihota, vaan myös reikiinnyttävät hampaita. Suomi oli pitkään suun terveyden mallimaa saavutettuaan tavoitteen, jonka mukaan 12-vuotiailta olisi reikiintynyt, paikattu tai poistettu enintään 1,2 pysyvää hammasta. Sitten 1990-luvun alun lasten hampaiden terveys ei ole enää parantunut, vaan ainakin alle kouluikäisten lasten hampaiden terveys näyttää jopa heikentyvän.
Hän kehottaakin koululautakuntia sekä koulujen johtokuntia ja erityisesti niissä istuvia vanhempia miettimään, voisiko automaatit poistaa ja korvata terveellisemmällä välipalatarjoilulla, josta voitaisiin tarvittaessa periä kohtuullinen maksu. Se, että lapset ja nuoret ostavat makeisensa joka tapauksessa muualta, ei ole Hyssälän mielestä mikään syy pitää automaatteja koulussa. Lapset ja nuoret voivat niitä lyhytnäköisesti haluta, mutta koulun on oltava terveellinen oppimisympäristö. Siitä ovat vastuussa kouluviranomaiset ja vanhemmat.