Ministeri Hyssälä: Kansallinen terveyshanke ottaa loppukirin
Terveyshanke on ollut merkittävin terveydenhuollon reformi vuosikymmeniin. Se on luonut pohjan ja edellytyksiä PARAS -hankkeen toteuttamiselle ja siinä syntyville uudistuksille. Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstö on toiminut edelläkävijänä yhteistyön ja luottamuksen rakentajana, sanoi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä puhuessaan kansallisen terveyshankkeen seurantaryhmän tiedotustilaisuudessa maanantaina 22. tammikuuta.
Terveyshanke on luonut edellytyksiä aikaisempaa tiiviimmälle yhteistyölle perusterveydenhuollon järjestämisessä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki edellyttää vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjaa, joka oli jo terveyshankkeen tavoite ja suositus. Henkilöstön työnjaossa puhelinneuvonta, hoitajavastaanotot sekä hoitaja-lääkäri -työparityöskentely ovat nopeasti löytäneet paikkansa. Ministeriössä valmistellaan kevään 2007 aikana kansalliset suositukset työnjaon uudistuksesta sekä selvitys siihen liittyvistä lainsäädännön muutostarpeista.
Erityisesti tällä hetkellä tarvitaan panostusta perusterveydenhuollon toiminnan tehostamiseen. Terveyskeskuslääkäri- ja hammaslääkärivaje on huolestuttava hälytysmerkki. Tänä vuonna perusterveydenhuolto ja sen vetovoima onkin terveyshankkeen painopistealue. Tarvitaan nopeita ratkaisuja. Terveyskeskus 2015 -strategia on työn alla ministeriössä. Terveyskeskusten alueellisen ja valtakunnallisen verkoston luominen javaltakunnallisen terveyskeskustyön kehittämiskeskuksen perustaminen on uudistava toimintamuoto terveyskeskustyön tueksi ja kannustimeksi saada osaavaa työvoimaa perusterveydenhuoltoon.
Hoitotakuu on osoittautunut onnistuneeksi. Sairaaloiden yli kuuden kuukauden mittaiset hoitojonot ovat lyhentyneet yhteen kymmenesosaan siitä, mitä ne olivat terveyshanketta käynnistettäessä vuonna 2001. Hankkeen päätyttyä tarvitaan silti jatkuvaa, reaaliaikaista seurantaa ja tiedonkeruumenetelmien kehittämistä, jotta tuottavuutta ja kustannusvaikutuksia pystytään paremmin arvioimaan ja hoitoon pääsyssä vielä ilmenevät epäkohdat korjaantuvat.
Terveyshankkeessa on tehty paljon muutakin kuin hoitotakuuta. Tietoteknologiaan on panostettu mm. sähköisen reseptin, sähköisen potilasasiakirjajärjestelmän ja terveyskirjaston merkeissä, mutta kaikkia sen hyötyjä ei ole vielä täysimääräisesti saatu käyttöön. Terveyden edistämisen ja ehkäisevän terveydenhuollon parantamiseksi tarvitaan jatkossa parempaa yhteistyötä kuntasektorin muiden toimijoiden mm. kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä eri järjestöjen kanssa. Palvelustrategiaa on muutettava ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä on kohdennettava entistä enemmän riskiryhmiin.