Ministeri Hyssälä hoitoon pääsystä
Ensi vuoden maaliskuussa tulevat voimaan kiireettömän hoidon saamista koskevat aikarajat. ”Kyseessä ei ole vallankumous terveydenhuollossa, vaan sellaisten asioiden korjaaminen, joiden korjaamistarve on ollut tiedossa vuosikausia. Riippumatta siitä, missä kansalainen asuu, hänen täytyy voida luottaa siihen, että hän saa hoitoa suunnilleen samoilla perusteilla kuin muuallakin saadaan. Niinikään hänen on voitava luottaa siihen, että hänelle tarjottu hoito on vaikuttavaa eli siitä on hyötyä”, sanoi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä puhuessaan kiireettömän hoidon saantia käsitelleessä konsensuskokouksessa Espoon Dipolissa tiistaina 16. marraskuuta.
Ministeri totesi, että kiireettömän hoidon kriteerit koskevat erityisesti niitä terveydenhuollon toimenpiteitä, joita tehdään paljon ja joihin jonotetaan pitkään. Hyssälän mielestä varsinainen koetinkivi tulee vastaan silloin, kun suositukset otetaan käyttöön. Hän painotti, että emme ole laatimassa uutta lainsäädäntöä, joka sitoisi lääkäriä tai hammaslääkäriä uudella tavalla hänen hoitopäätöksissään. Yhtenäisistä hoidon kriteereistä voidaan yksittäistapauksessa poiketa ja on syytä poiketa, jos potilaan kokonaistilanne tai jotkut muut seikat niin vaativat. Sairaanhoitopiirin velvollisuus kuitenkin on huolehtia siitä, että väestötasolla suosituksia noudatetaan. Tässä mitataan terveydenhuollon johtamista samalla kun johtamiselle tarjotaan uusia mahdollisuuksia, Hyssälä sanoi.
Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset varautuvat kovaa vauhtia ensi vuoden muutokseen. Hoitojonoja lyhennetään, puhelinpalvelua järjestetään ja lääkäreiden ja hoitajien välistä työnjakoa kehitetään. Useimmat sairaanhoitopiirit budjetoivat ensi vuodelle 1-5 prosenttia lisää rahaa, mutta kun jonot on saatu määrämittaan ja yhtenäiset hoidon perusteet otettu käyttöön, lisäkustannuksia ei pitäisi aiheutua. Yhteiskunnan kustannusten pitäisi päinvastoin vähentyä, kun sairauslomakustannukset vähenevät, Hyssälä sanoi.