Ministeri Haatainen työelämän globalisaation pelisäännöistä
Työntekijöiden oikeudet ja työolojen kehittäminen voidaan turvata vain siten, että työntekijöillä on oikeus järjestäytyä ja että vapaa ammattiyhdistysliike voi toimia rakentavana voimavarana lainsäädännön kehittämisessä ja lakien toteutumisen valvonnassa. Kysymys kietoutuu viime kädessä kysymykseen demokratiasta ja sen toimivuudesta, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen sanoi puhuessaan tiistaina 25. lokakuuta Düsseldorfissa.
Täystyöllisyys ja säällinen työ ovat tasapainoisen globalisaatiokehityksen keskeisiä tavoitteita. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittämät työelämän perusnormit ovat maailmantalouden työelämän minimisäännöt. Maapalloistuminen vaikuttaa yhä enemmän myös yksittäisen työntekijän arkeen. Kehitysmaan työntekijä kokee maapalloistumisen pahimmillaan rajuna, äkillisenä kulttuurin muutoksena, työtahdin kiristymisenä ja riistona. Tämä näkyy naisten ja lasten oikeuksien saveen polkemisena. Muutokset kansainvälisessä työnjaossa tulisi toteuttaa niin, että ne voidaan nähdä mahdollisuutena eikä uhkana työllisyydelle. Työskentelemme jo globaalisti verkostuneessa järjestelmässä, joka vaatii uudenlaisia työtapoja ja muiden kulttuurien tuntemista.
Maapalloistuminen vaikuttaa työn sisältöön, työturvallisuuteen ja työterveyteen. Uusien investointienmyötä kehitysmaihin voidaan tuoda uutta turvallisempaa teknologiaa, lisää osaamista, nykyaikaista työn organisointia ja johtamista sekä tietoa työturvallisuuden hallinnasta. Sosiaalisesta dumppauksesta voidaan puhua silloin kun työelämän vähimmäisnormeja rikotaan ja työolosuhteet ovat heikot. Hyvät työolot tukevat tuottavuutta ja laadukasta tuotantoa.
Nyt tarvitsemme pelisääntöjä, joihin kuuluu yhteistyö ja sosiaalinen vuoropuhelu. Harmaan talouden kitkemiseksi on löydettävä entistä tehokkaampia keinoja myös kehittyneissä teollisuusmaissa. Tarvitsemme globaalia työmarkkinajärjestelmää, globaaleja työpaikkaneuvostoja, yritysten yhteiskunnallista arviointia ja mekanismeja monikansallisten yritysten käyttöön ottamien menettelysääntöjen toteutumisen valvomiseksi ja todentamiseksi. Työolojen parantamiselle on asetettava konkreettisia tavoitteita ja tulosten seurantaan on myös kiinnitettävä riittävästi huomiota, etteivät tavoitteet unohdu ja jotta keskityttäisiin olennaiseen. Seurantaa varten on olemassa sopivat foorumit, joissa myös työmarkkinajärjestöt ovat edustettuina.
Globalisaatio voi olla mahdollisuus parantaa ihmisten hyvinvointia, ennen kaikkea heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Kestävään kehitykseen perustuvasta globalisaatiosta kaikki hyötyvät. Tämä edellyttää pitkäjänteistä työtä ihmisoikeuksien, naisten ja lasten oikeuksien, demokratian ja kansalaisten koulutustason nostamiseksi. Vain aidon demokratian ja osallistumismahdollisuuksien kautta voimme valvoa sitä, että globalisaatiota ei käytetä työntekijöiden oikeuksien polkemiseen.
Taustaa
Kansainvälinen työjärjestö ILO järjestää Düsseldorfissa suuren kansainvälisen työympäristöalan konferenssin, jossa käsitellään globalisaatiota, turvallisia työpaikkoja ja kestävää kehitystä. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen puhuu konferenssissa oikeudenmukaisesta globalisaatiosta ja työllisyydestä. Hänen puheensa perustuu Suomen aktiivisiin toimiin ILO:n globalisaatiota koskevassa maailmankomissiossa.