Ministeri Haatainen pitkistä odotusajoista terveydenhuollossa ja sosiaalitoim...
Hyvinvointivaltiomme on pitkän kehityksen tulos. Se on syntynyt erilaisten tarpeiden, yhteensovittamisten, neuvottelujen ja vaatimusten pohjalta. Hyvinvointipolitiikalla osoitamme kansakunnan halua varautua yhdessä sosiaalisten ja terveydellisten riskien varalle sekä tahtoa tasoittaa kansantuloa oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti koko väestön kesken, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen puhuessaan yhteistyö- ja koulutusohjelman Hyvä Suomi 2020 avajaisissa tiistaina 24 tammikuuta Helsingissä.
Suomi on menestynyt hyvin useilla kilpailukykymittareilla vertailtaessa suorituskykyämme muihin maihin. Siitä huolimatta meidän pitää entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, miten toteuttaa sosiaalipolitiikkaa muiden politiikkalinjausten rinnalla siten, että voimme parhaalla mahdollisella tavalla edistää väestömme hyvinvointia. Väestön ikääntyminen on tosiasia. Siksi on selkeästi osattava linjata toisaalta se, mitkä arvolähtökohdat ja tavoitteet ovat muuttumattomia ja toisaalta se, miten toimintatapoja on uudistettava.
Suomessa julkisen sektorin rooli lakisääteisten hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuun kantajana on laaja. Tämä on taannut suhteellisen tasa-arvoisen hyvinvoinnin koko väestölle. Silmiä ei kuitenkaan saa sulkea ongelmilta. Pitkät odotusajat terveyshuollossa ja sosiaalitoimessa ovat ongelmia, joihin on puututtava. Terveydenhuollon hoitoon pääsyn turvaamista koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa kohta vuoden ja sosiaalipalveluihin on tulossa vastaavia säännöksiä.
Hallinnolliset ja organisatoriset rajat haittaavat kuitenkin edelleen palveluketjujen yhteen nivomista ja asiakaslähtöisyyden toteutumista. Tästä syystä vireillä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus on erittäin tärkeä ja tätä uudistusta on valmisteltava huolella. Suurempi kuntakoko varmistaisi rahoituspohjan kestävyyden, mutta kuntien yhdistämisellä ei ole merkitystä, elleivät toimintatavat muutu, totesi ministeri Haatainen.