Haku

Kiireetöntä hoitoa tarjotaan hyvinvointialueella asuville sosiaali- ja terveyskeskuksissa. Hoitoon on päästävä aina lääketieteelliset ja hammaslääketieteelliset seikat huomioiden kohtuullisessa ajassa.

Mielenterveyden hoito Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä edistävä työ, mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja hoito sekä sosiaalihu...

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tarkoituksena on lievittää kipua ja muuta kärsimystä sekä tarjota mahdollisimman hyvä elämänlaatu potilaalle ja hänen läheisilleen.

25.2.2026 | Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi terveydenhuoltolain, vankeuslain 10 luvun ja tutkintavankeuslain 6 luvun muuttamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kolmikantaisen selvityksen siitä, miten työikäisten mielenterveyttä voidaan edistää ja hoitaa.

31.3.2026 | Omalääkäriohjelman johtoryhmä kuuli maaliskuun kokouksessaan 30.maaliskuuta ennakkotietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä selvityksestä, joka koskee hoidon jatkuvuusmallin digitaalisia palveluja, tiedonhallintaa ja tekoälyä.

Useimmiten esitetyt kysymykset omatiimi-, omalääkäri- ja ammatinharjoittajamallien kehittämiseen myönnettävistä valtionavustuksista.

Tilaisuudessa käsitellään erilaisia hoidon jatkuvuuden parantamiseen tähtääviä malleja ja niiden käytön tilannetta hyvinvointialueilla. Luvassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja, hyvien käytäntöjen kierrätystä sekä paneelikeskustelu.

19.3.2026 | Kaikki perusterveydenhuoltoa järjestävät hyvinvointialueet ovat hakeneet valtionavustusta, jota sosiaali- ja terveysministeriö myöntää hoidon jatkuvuusmallien eli omatiimi-, omalääkäri- ja ammatinharjoittajamallien kehittämiseen. 

18.2.2026 | Omalääkäriohjelman johtoryhmä tutustui vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 18. helmikuuta Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueiden hoidon jatkuvuusmalleihin.

4.12.2025 | Hyvinvointialueen on järjestettävä laittomasti maassa oleskelevalle henkilölle terveydenhuoltolain mukaisen kiireellisen hoidon lisäksi yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeeseen perustuva välttämätön kiireetön hoito, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan tai vamman vuoksi.

12.9.2025 | Maailman terveysjärjestö WHO:n julkistamaa maailman potilasturvallisuuspäivää vietetään jälleen 17. syyskuuta. Suomessa päivää vietetään asiakas- ja potilasturvallisuuspäivänä. Päivän päätapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä 17.9. kello 12 lähtien. Tapahtuman avaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Rationaalinen eli järkevä lääkehoito on vaikuttavaa, turvallista, laadukasta, taloudellista ja yhdenvertaista.

Yksilöllistetty lääketiede luo edellytyksiä vaikuttavammalle hoidolle Yksilöllistetty lääketiede edistää yksilön terveyttä ja hyvinvointia hyödyntämällä tutkimusta, uusia teknologioita ja entistä laajempia tietovarantoja. Tavoitteena on ehkäistä s...

Omalääkäriohjelma

25.11.2025 | Lääkäreiden ja hoitajien riittävyys ja saatavuus ratkaisevat omalääkäri-, omatiimi- ja omahoitajamallien käyttöönoton etenemisen hyvinvointialueilla. Omalääkäriohjelman johtoryhmä kuuli marraskuun kokouksessaan katsauksen lääkäreiden, sairaanhoitajien ja lähihoitajien ennakoidusta koulutus- ja henkilöstötarpeesta.

18.12.2025 | Vuoden 2025 viimeisessä omalääkäriohjelman johtoryhmän kokouksessa aiheina olivat muun muassa digitaaliset ratkaisut, 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu sekä RRP-hankkeisiin sisältynyt hoidon jatkuvuusmallien kehittäminen. Esittelyssä oli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella käytössä oleva hoidon jatkuvuusmalli.

20.10.2025 | Omalääkäriohjelman johtoryhmä kuuli 16.10. pitämässään kokouksessa lisää hyvinvointialueilla käytössä olevien hoidon jatkuvuusmallien esittelyitä. Tällä kertaa vuorossa olivat Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet. Kaikissa esittelyissä korostui lähijohtamisen suuri merkitys. Toinen merkittävä tekijä on aika – kehittämistyölle ja käyttöönotolle on varattava riittävästi aikaa.

12.2.2026 | Suomalaisten terveydentila on monilta osin EU:n keskiarvoa parempi ja palvelujärjestelmä on varsin kattava. OECD:n ja European Observatory on Health Systems and Policies -seurantalaitoksen tuoreen maaraportin mukaan hoitoon pääsy ei kuitenkaan toteudu Suomessa yhdenvertaisesti. Vuonna 2024 lääketieteellistä hoitoa tarvinneista 12,4 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut tarvitsemiaan palveluja. Osuus on EU:n toiseksi korkein.

17.9.2025 | Johtoryhmä käsitteli seitsemännessä kokouksessaan hoidon jatkuvuuden seurantaindikaattoreiden käyttöönottoa. Indikaattoreilla saataisiin reaaliaikainen tilannekuva kansallisesta kehittämistyöstä. Mittareiden avulla voitaisiin myös tunnistaa hoidon jatkuvuusmallien vahvuuksia.

22.10.2025 | ”Kun ammattilainen tuntee potilaansa, hoito alkaa jo ennen vastaanottoa. Tämä on hoidon jatkuvuutta käytännössä”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso avatessaan hoidon jatkuvuutta koskevan seminaarin, joka pidettiin 21.10. Helsingissä. Seminaari kokosi yhteen satoja hoidon jatkuvuuden kehittäjiä eri puolilta Suomea. 

20.11.2025 | Hoidon jatkuvuusmallien eli omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin esitetään 40 miljoonan euron rahoitusta, joka jaettaisiin hyvinvointialueille sosiaali- ja terveysministeriön myöntäminä valtionavustuksina.

1.10.2025 | Tällä hetkellä kaikilla hyvinvointialueella on jo käytössä tai vähintään kehitteillä malli, jolla pyritään parantamaan hoidon jatkuvuutta perusterveydenhuollossa. Vaihtoehtoja ja yhdistelmiä on useita: hoidon jatkuvuutta on tuettu esimerkiksi osoittamalla paljon palveluita tarvitseville omahoitaja-omalääkäri-työpari. Näin on tehty muun muassa Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia. Muut...

15.5.2025 | Omalääkäriohjelman johtoryhmän viidennessä kokouksessa 15.5.2025 tutustuttiin Länsi-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueiden systemaattiseen työhön hoidon jatkuvuuden parantamiseksi.

22.1.2026 | Hallitus ehdottaa, että terveydenhuoltolakia muutettaisiin niin, että hoidon tarpeen arvion voisi tehdä teknologia-avusteisesti lääkinnällisellä laitteella. Tällä hetkellä laissa säädetään, että hoidon tarpeen arvion tekee terveydenhuollon ammattihenkilö.

2.2.2026 | 1 (5) HAKUILMOITUS 2.2.2026 VN/1245/2026 VN/1245/2026-STM-1 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi s-posti, internet Postadress Besöksadress Telefon Fax e-post, internet Postal Address Office Telephone Fax e-mail, internet Sosiaali- ja terveysmini...

5.12.2024 | Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä. Vähimmäismitoitus on vuoden 2025 alusta lähtien pysyvästi 0,6 työntekijää asiakasta kohden.

7.11.2025 | Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnistävät hankkeen, jossa päivitetään aiemmin julkaistut yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Samalla selkeytetään eri toimijoiden roolit yhtenäisten hoidon perusteiden laadinnassa ja päivittämisessä.

31.7.2025 | Valtioneuvoston asetuksella säädettiin valinnanvapauskokeiluun sisältyvien hoito- ja tutkimuskorvausten enimmäishintojen ja korvaustaksojen perusteista sekä tarkemmin siitä, mitä maksuja vakuutetulta voisi periä.

12.2.2025 | Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuus ja laatu ovat parantuneet kaikilla hyvinvointialueilla vuosina 2021-2024 toteutettujen kehittämishankkeiden ansiosta. Palliatiivisia keskuksia on perustettu lisää, kotisairaaloiden määrä on kasvanut ja saattohoidon osaaminen parantunut. 

10.11.2025 | Kansallinen syöpästrategia vastaa kasvavan syöpätaakan ja muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Strategia viitoittaa toimia syövän hoidon ja syöpätutkimuksen kehittämiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Strategian laati sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Kansallinen syöpäkeskus FICAN.

19.12.2024 | Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajat pitenevät vuoden 2025 alusta lukien (hoitotakuu).

23.9.2024 | Hallitus esittää, että perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn  enimmäisajaksi (hoitotakuu) palautettaisiin aiemmin voimassa olleet ajat. Perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa hoitotakuu olisi jatkossa 3 kuukautta ja suun terveydenhuollossa 6 kuukautta. Muutos ei kuitenkaan koskisi alle 23-vuotiaita.

23.9.2024 | Hallitus esittää, että iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä henkilöstön vähimmäismitoitus olisi vuoden 2025 alusta lähtien pysyvästi 0,6 työntekijää asiakasta kohden.

24.6.2024 | Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että hoitotakuun eli kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajoiksi palautetaan aiemmat määräajat, eli perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa 3 kuukautta ja suun terveydenhuollossa 6 kuukautta. Muutokset koskisivat 23 vuotta täyttäneitä. Määräaika lausunnoille on 9.8.2024 klo 16.15.

25.3.2024 | Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Suomen kestävän kasvun ohjelman neljännet valtionavustukset. Valtionavustuksella edistetään hoidon jatkuvuutta ja sitä tukevia digitaalisia ratkaisuja.

30.4.2026 | Hallitus esittää terveydenhuoltolakiin täsmennystä, jonka mukaan palliatiivinen hoito ja saattohoito olisivat nimenomaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluita. Laissa säädettäisiin myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon määritelmät.

15.1.2025 | Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat – kuten raha ja henkilöstön määrä – ovat aina rajalliset. Käytännön työssä on tehtävä valintoja ja asetettava asioita tärkeysjärjestykseen eli priorisoitava.

9.1.2024 | Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvan neljännen valtionavustushaun. Valtionavustuksella on tarkoitus edistää hoidon jatkuvuutta ja sitä tukevia digitaalisia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa rahoitusta noin 16,3 miljoonaa euroa vuosille 2024–2025.

4.2.2025 | Omalääkäriohjelman johtoryhmä kokoontui eilen 3.2.2025 ensimmäistä kertaa. Kokouksessa käsiteltiin hyvinvointialueilla käytössä olevien omalääkäri- ja omatiimimallien nykytilannetta sekä keskusteltiin johtoryhmän työskentelystä.

23.11.2023 | Iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus nousee nykyisestä vähintään 0,65 työntekijästä asiakasta kohden vähintään 0,7 työntekijään 1.1.2028. Siirtymäaikana kehitetään palvelurakennetta ja tehdään useita sote-henkilöstön saatavuutta parantavia toimia. 

6.5.2020 | Miten voidaan vahvistaa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa niin, että elämän loppuvaihe on mahdollisimman hyvä? Tätä asiaa olemme työstäneet työryhmässä nyt useamman kuukauden ajan.

2.6.2022 | Osasta uusia koronalääkkeitä on päästy sopimukseen ja ne tulevat potilaiden käyttöön kesän aikana. Eräistä muista koronalääkkeistä neuvotteluja jatketaan.

21.4.2023 | Hallitustunnustelut ovat käynnissä ja keskustelu julkisuudessa vilkasta siitä, mistä tavoiteltava säästö seuraavalla hallituskaudella syntyy. Sosiaali- ja terveysministeriö on samoilla linjoilla siitä, että palveluiden leikkaaminen ei ole ratkaisun avain, vaan asioiden tekeminen paremmin ja toisin.

2.3.2022 | Asiantuntijaryhmän mukaan elämän loppuvaiheen hoidon tietopohjaa pitäisi kehittää niin, että tulevaisuudessa voitaisiin muodostaa palliatiivisen hoidon kansallinen laaturekisteri. Palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta tarvitaan yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa, jotta hoidon laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta voidaan seurata. 

19.12.2024 | 1 (3) 18.12.2024 VN/35573/2024 Määräys x Ohje Suositus Säännökset, joihin määräysten/ohjeiden antaminen perustuu VNOS 22 §, 741/2024 Kohderyhmät Palvelunjärjestäjät ja palveluntuottajat sekä sosiaali- ja tervey- denhuollon valvontaviranomaiset Voi...

19.12.2024 | 1 (3) 18.12.2024 VN/35573/2024 Määräys x Ohje Suositus Säännökset, joihin määräysten/ohjeiden antaminen perustuu VNOS 22 §, 741/2024 Kohderyhmät Palvelunjärjestäjät ja palveluntuottajat sekä sosiaali- ja tervey- denhuollon valvontaviranomaiset Voi...

1.3.2024 | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) raportoi 29.2. syyhytapausten yleistymisestä. Syyhyn diagnosoinnin ja hoidon tehostaminen oli samana päivänä yhtenä aiheena myös valtioneuvoston asettamassa tartuntatautien neuvottelukunnassa.

4.11.2021 | Hallituksen sote-ministeriryhmä keskusteli elämän loppuvaiheen hoitoa selvittäneen asiantuntijatyöryhmän ehdottamista toimenpiteistä 4. marraskuuta.

Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui 1.1.2023. Mielenterveyden hoidosta, päihde- ja riippuvuushoidosta sekä sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetään nyt ensisijaisesti terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa.

Potilaan oikeuksista ja asemasta määrätään laissa. Oikeudet koskevat hoidon laatua, potilaan kohtelua, itsemääräämisoikeutta, hoitosuunnitelmaa ja oikeusturvaa sekä tietojen antamista potilaalle.

Narkolepsia Narkolepsiaan sairastuneiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukeminen. 1. Miten narkolepsialasten perheille on tarjottu tukea? Tilaisuudet ja yhteydenpito Sosiaali- ja terveysministeriössä ryhdyttiin yhdessä narkolepsia-asiantun...

Valtion etuusjärjestelmä turvaa lasten ja perheiden taloudellista toimeentuloa sekä tukee lapsen hoitoa ja huolenpitoa eri elämäntilanteissa.

Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.

Sairausajan toimeentulo ja korvaukset Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sairausvakuutuslainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta. Sairausvakuutuksen korvauksiin on oikeus Suomessa työskentelevällä ja Suomessa vakinaisesti asuvalla. Sairaus...

Iäkkäiden ihmisten sosiaaliturva sisältää palvelut ja toimeentulon. Hyvinvointialueet vastaavat palveluista palvelutarpeen arvioinnin perusteella.

Niin sanottujen paperittomien henkilöiden oikeudet julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon ovat rajatut.

Kotisairaanhoidolla tuetaan kotona pärjäämistä ja kotisairaalahoidolla potilaan mahdollisuutta olla kotona vaihtoehtona sairaalahoidolle. Kotona pärjääminen ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen ovat hallitusohjelman ja sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian tavoitteita.

Lasten ja nuorten terapiatakuu Lasten ja nuorten terapiatakuu tuli voimaan 1.5.2025. Tälle sivulle kootaan aineistoa terapiatakuun lainsäädännön soveltamisesta. Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten tulee päästä tiettyihin mielenterveyspalveluihin ...

Suun terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa suun terveydenhuollon lainsäädännön valmistelusta ja suun terveydenhuollon palveluiden yleisistä linjauksista osana terveydenhuoltoa. Suun terveydenhuollon palveluista säädetään muun muass...

Kotona annettavana palvelun maksut määräytyvät sen mukaan, onko kotiin annettava palvelu tai hoito tilapäistä ja lyhytaikaista vai jatkuvaa ja säännöllistä.

Laitoshoitoa tarjotaan erityisesti ikääntyneille, huostaanotetuille lapsille ja päihdekuntoutujille.

Omaishoidon tuki on lakisääteinen määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntämisestä ja järjestämisestä vastaa hyvinvointialue.

Potilasvakuutus Terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavien on otettava potilasvahinkojen varalta potilasvakuutus. Potilasvakuutuslaki 948/2019 Kenen on otettava potilasvakuutus? Jokaisen terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavan on...

Hyvinvointialue päättää, peritäänkö palveluista laissa tai asetuksessa säädettyjä enimmäismaksuja vai niitä pienempiä maksuja.

Lääkehoidon ohjauksella halutaan varmistaa järkevän lääkehoidon toteutuminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa ja kehittää kokonaisuutta yhdessä hyvinvointialueiden ja useiden eri toimijoiden kanssa.

Jo lähivuosina genomitietoa voidaan hyödyntää laajasti potilastyössä ja sairauksien ehkäisyssä perimän tutkimusmenetelmien kehittymisen ansiosta.

31.8.2021 | Asiantuntijoista koostuva itsenäinen työryhmä on selvittänyt elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. Työryhmän loppuraportti on nyt valmistunut, ja se on luovutettu sosiaali- ja terveysministeriölle.

Asiakas- ja potilasturvallisuus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöiden ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja.

Kiireettömässä terveydenhuollossa potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista.

Lääkehoidon arvoketju Lääkekehitys, -tutkimus ja innovaatiot Lääketutkimuksen ja -kehityksen mahdollistaminen ovat edellytyksiä uusien lääkeinnovaatioiden syntymiselle. Lääketeollisuudelle on ominaista monivuotinen prosessi lääkekeksinnöstä valmii...

Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat kaikille peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa, kuten lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa, opiskeleville.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa päihde- ja riippuvuustyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Päihde- ja riippuvuustyön tavoitteena on vähentää ja poistaa päihteisiin ja riippuvuuskäyttäytymiseen liittyviä, terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä.

fi sv Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus joudutaan kuitenkin tilanteisiin, ...

23.4.2026 | Viime syksynä alkoi valinnanvapauskokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle lääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla. Nyt kokeilua kehitetään hoidon jatkuvuuden parantamiseksi.

EU:n yhteistyöhanke edistää genomitiedon käyttöä EU:n 1+Million Genomes on suuri Euroopan laajuinen aloite, jonka onnistumisen edellytys on laaja yhteistyö. Aloitteen tavoitteena on luoda jäsenmaiden yhteistyönä mahdollisuus tietoturvalliseen ja y...

Erikoissairaanhoitoon pääsy toteutuu hoidonporrastuksen kautta tietyin kriteerein ja edellyttää yleensä lähetettä. Kiireelliseen, päivystykselliseen hoitoon pääsee myös ilman lähetettä.

Liikunta lisää terveyttä ja hyvinvointia Liikunnallinen elämäntapa tukee monien sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Liikunnan hyödyt liittyvät erityisesti lihavuuden, sydän- ja verisuosisairauksien, tyypin 2 diabeteksen, tuki- ja liikunta...

22.11.2023 | Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on päättymässä tämän vuoden lopussa. Ohjelmassa on kehitetty vuosina 2020–2023 perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Painotuksena on ollut parantaa palvelujen saatavuutta ja yhteensovittamista asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tähän päästään, kun hyödynnetään uudenlaista työnjakoa, tarjotaan eri ammattilaisten ja erityistason konsultaatioita sekä hyödynnetään digitalisointia.

Rajat ylittävä terveydenhuolto (potilasdirektiivi) Rajat ylittävästä terveydenhuollosta on kyse silloin, kun henkilö saa terveydenhuollon palveluita muualla kuin asuinvaltiossaan. Rajat ylittävää terveydenhuoltoa ovat myös ne tilanteet, joissa asu...

Usein kysyttyä mielenterveyslain muuttamisesta Mielenterveyslaki muuttui 1.4.2024 siten, että potilaan psyykkisen sairauden lääkehoidon toteuttaminen edellyttää hallintopäätöstä, jos hoitoa ei onnistuta toteuttamaan yhteisymmärryksessä potilaan ka...

29.5.2023 | Helena Vorma Lääkintöneuvos, STM 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 20 0 0 20 0 1 20 0 2 20 0 3 20 0 4 20 0 5 20 0 6 20 0 7 20 0 8 20 0 9 20 1 0 20 1 1 20 1 2 20 1 3 20 1 4 20 1 5 20 1 6 20 1 7 20 1 8 20 1 9 20 2 0 20 2 1 Outpatient visits in specia...

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia.

Usein kysyttyä koronakorvauksista kunnille Tälle sivulle on koottu kysymyksiä ja vastauksia valtionavustuksesta, jolla kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle korvataan covid-19-epidemiasta aiheutuneita kustannuksia vuonna 2022. Valtio...

Kansallinen syöpästrategia 2026–2035 Syöpä on yleinen sairaus Suomessa. Syöpäkuolemien määrä Suomessa on selvästi kuluneiden vuosikymmenten aikana vähentynyt ja jo kaksi kolmesta syöpään sairastuneesta paranee. Kuitenkin joka kolmas suomalainen sa...

Lääkehoito ja lääkehuolto Lääkehuolto on kiinteä osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Lääkehuollon kehittämisen ja lääkehoitoa koskevan lainsäädännön tavoitteena on taata vaikuttava, turvallinen, laadukas, yhdenvertainen ja taloudellinen lääkehoito ...

25.3.2021 | Viikolla 11 todettujen uusien koronatapausten määrät hieman laskivat ensimmäistä kertaa sitten helmikuun puolivälin jälkeen alkaneen nousun. Vaikka epidemian valtakunnallinen kasvu on toistaiseksi tasaantunut, tartuntoja todetaan edelleen hyvin runsaasti. Eniten niitä on eteläisessä ja lounaisessa Suomessa. Maaliskuun aikana kuormitus erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla on kasvanut ja tehohoidon tarve on lisääntynyt huomattavasti.

65 vuotta täyttäneiden valtakunnallinen valinnanvapauskokeilu Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet pääsevät yksityiselle lääkärille julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruisella omavastuulla. Valinnanvapauskokeilu on kohdennettu 65 vuotta täyttän...

Kouluterveydenhuolto on osa perusopetuksen oppilaille tarjottavaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Sen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja oppimiskykyä koko peruskoulun ajan.

Biotekniikan neuvottelukunta (BTNK) Biotekniikan neuvottelukunta on neuvoa-antava asiantuntijaelin bio- ja geenitekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Se edistää viranomaisten, alan tutkijoiden ja toiminnanharjoittajien yhteistyötä Suomessa ja kans...

Syöpäseulonnalla tarkoitetaan syövän esiasteiden tai varhaisvaiheiden järjestelmällistä etsimistä väestöstä. Tavoitteena on vähentää seulottavan syövän aiheuttamia kuolemia. Seulontaan osallistuminen on seulottavalle maksutonta ja vapaaehtoista.

9.10.2023 | Hallitus esittää, että iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksen siirtymäaikaa jatkettaisiin 1.1.2028 saakka. Ennen sitä henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,65 työntekijää asiakasta kohden.

Vuoden 2021 valtionavustushaut Alla listattuna valtionavustushakuja vuonna 2021. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman täydentävä valtionavustushaku 2021 oli auki 16.8.-15.10.2021. Hakumateriaalit ovat soteuudistus.fi-sivuilla. Päätty...

Terveysneuvonta ja terveystarkastukset Terveysneuvonnalla tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilöstön toimintaa. Siinä ihmisten hyvinvointia tuetaan suunnitelmallisesti terveyslähtöisellä vuorovaikutuksella ja viestinnällä yksilö-, ryhmä- ja ...

Terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat ehkäisevät, korjaavat ja kuntouttavat terveyspalvelut.

Genomikeskus – geneettisen tiedon käsittelyn asiantuntijaviranomainen Genetiikan uudet tutkimusmenetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia sairauksien diagnostiikkaan, ehkäisyyn ja kohdennettuun hoitoon. Geeniperimään eli genomiin liittyvän tiedon av...

Usein kysyttyjä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimintamalleista ja työnjaosta Olemme koonneet tälle sivulle usein esitettyjä kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimintamalleista, työnjaosta ja yhteistyöstä....

Työterveyshuolto ja työkyvyn ylläpito Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa, johtaa ja kehittää työterveyshuollon lainsäädäntöä. Työterveyshuolto tukee työpaikoilla tehtävää työkyvyn ja terveyden edistämistä omalla asiantuntemuksellaan. Työkyvystä ...

7.4.2026 | Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta, joka koskee psykoterapiakoulutuksen kehittämistä. Tavoitteena on parantaa psykoterapiapalvelujen saatavuutta uudistamalla koulutus kaksiportaiseksi sekä mahdollistaa ensimmäisen portaan koulutuksen maksuttomuus soveltuvan taustakoulutuksen omaaville.