Kuinka kuuluu kuulua? Ympäristöstä kantautuvan melun mittaaminen on taitolaji
Ympäristöstä kantautuvat voimakkaatkin äänet ovat taajamien arkipäivää ja ihmisten melunsietokyky on ajan mittaan kasvanut. Äänten kokeminen vaivaannuttavana melusaasteena onkin riippuvainen paitsi desibeleillä mitattavasta voimakkuudesta myös subjektiivisesta kokemuksesta, kertoo 15.11. ilmestynyt selvitys.
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema raportti on diplomi-insinööri, tutkija Kari Pesosen laaja tutkimus Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita. Pesonen kuulostelee selvityksessä esimerkiksi asuntojen ja elinympäristön melunhallintaa käyttämällä hyväkseen kansainvälistä, ajantasaista alan kirjallisuutta. Selvitys syntyi osaltaan seurauksena ministeriön vuonna 2003 julkaisemasta Asumisterveysohjeesta, jossa annettiin ohjeita kuntien terveysvalvonnan käyttöön.
Ympäristömelun arvioinnista on muodostunut vaativa laji, jonka mittareita myös Euroopan unioni ja WHO pyrkivät yhtenäistämään. Pesosen mukaan melun vaikutusarviointi onkin yksi tärkeimmistä ympäristömelun mittareista; merkittäviä indikaattoreita ovat tällöin melun kiusallisuuden lisäksi esimerkiksi ihmisten yölliset unihäiriöt. Vaikka melun kiusallisuus mittaa hyvin elinympäristön laatua, pelkästään subjektiiviset kokemukset ovat riittämättömiä yleisten terveydellisten olojen arvioinnissa, Pesonen toisaalta toteaa.
Julkaisu on ennen kaikkea tarkoitettu työkaluksi niille, jotka tutkivat ympäristömelun vaikutuksia ihmisiin tai asettavat yleisiä melua koskevia rajoituksia.
Lisätietoja: DI Kai Pesonen, Insinööritoimisto Kari Pesonen, puh. (09) 135 5350, johtaja Risto Aurola, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. (09) 160 74127.
Julkaisutiedot: Kari Pesonen. Ympäristömelun haittojen arvioinnin perusteita. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:14. Julkaisua myy 26 euron kappalehintaan Yliopistopaino Kustannus, puh. (09) 7010 2363. Selvitys löytyy sähköisenä verkosta: www.stm.fi >Julkaisut