Kansallinen terveysprojekti: Erikoissairaanhoidon yhteistyö tehostuu
Kansallisen terveysprojektin yhtenä tavoitteena on erikoissairaanhoidon rationalisoinnin ja yhteistyön parantaminen niin, että sen avulla saadaan säästöjä, joilla terveydenhoitoa voidaan edelleen kehittää. Säästöjä voidaan saada mm. erikoistumalla. Kaikkien sairaaloiden ei kannata hoitaa esimerkiksi vaikeasti hoidettavia harvinaisia sairauksia, vaan niiden hoito tulee keskittää yhteen tai muutamaan sairaalaan. Samoin sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja terveyskeskusten laboratorio- ja kuvantamispalvelut voitaisiin hoitaa yhdessä esimerkiksi kunnallisen liikelaitoksen periaatteella toimivassa laboratoriossa, eikä erikseen jokaisessa yksikössä. Myös päivystyskäytäntöjä olisi syytä järkeistää.
Sosiaali- ja terveysministeriö sai toukokuun lopulla kaikilta sairaanhoitopiireiltä niiden laatimat yhteistyö- ja työnjakosuunnitelmat. Ministeriö on arvioinut ne yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa ja todennut, että suunnittelu on ollut huolellista ja tavoitteita on asetettu terveysprojektin mukaisesti. Suunnitelmista käy ilmi, että erikoissairaanhoidon henkilöstöresurssit ovat kohtalaisen hyvällä tasolla. Myös tuottavuus on parantunut hoitokäytäntöjen muuttuessa ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat hyvin maltilliset. Lisäksi väestö on tyytyväinen terveydenhuoltoon. Yksittäisistä hankkeista laboratorio- ja kuvantamistoiminnoissa on tapahtunut selvää edistymistä.
Vaikka erikoissairaanhoidon tilanne on monilta osin tyydyttävä, rationalisointitoimia on edelleen tehostettava. Terveyspalveluita kysytään lähivuosina entistä enemmän. Väestö ikääntyy, mikä lisää palvelujen kysyntää. Uusia entistä tehokkaampia ja kalliimpia hoitoja kehitetään, ja väestön vaatimustaso terveyspalvelujen suhteen kasvaa. Jotta lisääntyvän kysynnän haasteisiin pystytään vastaamaan, palvelujärjestelmän on oltava mahdollisimman tehokas.
Ministeriö on todennut, että sairaanhoitopiirien yhteistyö- ja työnjakosuunnitelmat ovat joiltakin osin riittämättömiä. Kaikissa tavoitteissa ei ole myöskään edistytty toivotulla tavalla. Näin on laita esimerkiksi päivystystoimintojen uudelleenjärjestelyissä. Myös yhteistyösuunnitelmat perusterveydenhuollon kanssa jäävät osin epäselviksi ja kaupungeilla ja sairaanhoitopiireillä on edelleen päällekkäisiä toimintoja. Arviot suunnitelmien taloudellisista vaikutuksista ovat erityisen puutteellisia. Ministeriö onkin pyytänyt kaikilta sairaanhoitopiireiltä tarkennetut suunnitelmat 31.8.2003 mennessä.
Sairaanhoitopiirien johtajat ja hallitusten puheenjohtajat kokoontuivat maanantaina 25. elokuuta ministeri Liisa Hyssälän johdolla neuvottelemaan suunnitelmien jatkotyöstämisestä.