Haitallinen kuormittuminen uhkaa hoitohenkilöstöä
Työsuojelutarkastajien arvioiden mukaan haitallinen henkinen kuormittuminen on merkittävin työhyvinvointia uhkaava tekijä terveydenhuollossa. Asiakasväkivalta ja sen uhka aiheuttavat selviä haittavaikutuksia terveydenhoitoalan henkilöstön turvallisuudelle ja terveydelle. Myös käsin tehtävät raskaat nostot ja siirrot rasittavat. Häirintää ja epäasiallista kohtelua ei sen sijaan pidetä suurena ongelmana, sillä työpaikoilla luotujen toimintamallien ja -ohjeiden myötä ongelmia osataan käsitellä entistä paremmin, selviää terveydenhuollon työsuojelun valvontahankkeen loppuraportista. Hanke toteutettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja työsuojelupiirien kanssa vuosina 2004-2007.
Työhyvinvointia uhkaavat ongelmat ymmärretään nykyään paremmin
Haitallinen henkinen kuormittuminen on yhä tärkeämpi työhyvinvointiin vaikuttava asia tulevaisuudessa. Vaikka ongelma tiedostetaan paremmin kuin ennen, siihen saatetaan suhtautua vähättelevästi ja jopa yksilöä syyllistäen. Työn aiheuttama kuormittuminen osataan ottaa huomioon suunnittelussa, mutta vielä pitää kehittää oikeita tapoja hallita ja vähentää haitallista henkistä kuormittumista.
Asiakasväkivallan ja sen uhan torjumiseksi on työpaikoilla tehty paljon uudistuksia. Ongelma ymmärretään paremmin ja uhkaan pyritään varautumaan esimerkiksi kulunvalvonnan ja tilajärjestelyjen keinoin. Myös yhteistyö ammattiryhmien välillä on parantunut ja turvamiesten käyttö lisääntynyt. Kuitenkin asiakaskunnan lisääntynyt päihteiden käyttö ja yleistynyt häiriökäyttäytyminen pitävät ongelman edelleen vakavana.
Tekniset ratkaisut ja apuvälineet ovat auttaneet keventämään käsin tehtäviä raskaita nostoja ja siirtoja. Raskaat nostot ja siirrot kuitenkin kuuluvat hoitotyöhön eikä niitä voida kokonaan poistaa. Oikea koulutus ja jatkuva tekninen kehittely on tärkeää, mutta myös apuvälineiden ja oikeiden nostotapojen tarkkailu on olennaista ongelmien hallinnassa.
Terveydenhuollon työoloissa ja turvallisuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä
Terveydenhuollon työsuojelu on valvontahankkeen (2004-2007) aikana kehittynyt myönteisesti. Työoloissa, -turvallisuudessa ja -terveydessä on menty parempaan suuntaan. Tähän on vaikuttanut huomattavasti vuonna 2003 voimaan tullut uudistettu työturvallisuuslaki, joka edellyttää työnantajalta entistä selkeämpää vastuunottoa työpaikan turvallisuudesta. Toinen merkittävä vaikuttaja on ollut vuonna 2006 voimaan tullut työsuojelun valvontalain muutos, jonka tavoitteena on ollut jämäköittää valvontaa, tehostaa työpaikkatarkastuksia ja siten parantaa työsuojelutarkastajien vaikutusmahdollisuuksia.
Valtakunnallinen, tehokas ja koordinoidusti johdettu valvonta terveydenhuollon työpaikoilla on niin ikään myötävaikuttanut huomattavasti uudistuksiin työpaikoilla. Ylin johto ymmärtää paremmin oman vastuunsa henkilöstön hyvinvoinnista ja näkee omat vaikuttamisen mahdollisuutensa.
Terveydenhuollon työsuojelun valvontahankkeen loppuraportti (sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:3) on luettavissa ministeriön verkkosivuilla www.stm.fi/julkaisut
Lisätietoja: lääkintöneuvos Heikki Savolainen, puh. 050 540 4862, [email protected]