Sosiaalihuollon uudet kelpoisuusvaatimukset KT 7/2005

Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksistaLain tavoite ja soveltamisala

Sosiaalihuollon kelpoisuuslain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun edellyttämällä, että sosiaalihuollon ammatillisella henkilöstöllä on tarvittava koulutus ja perehtyneisyys.

Lakia sovelletaan kaikilla kunnan ja valtion hallinnonaloilla sekä yksityisissä palveluissa siltä osin kuin palvelut kuuluvat yksityisten palvelujen valvonnasta annetun lain (603/1996) piiriin. Laki voi siten tulla sovellettavaksi sosiaalitoimen lisäksi esimerkiksi terveystoimessa, poliisitoimessa tai kriminaalihuollossa. Lakia sovelletaan sosiaalihuoltoa koskevana yleislakina, jos muualla laissa ei toisin säädetä.

Lakia ei sovelleta kotipalvelun tukipalveluissa vaadittaviin kelpoisuuksiin (2.3 §). Tukipalve-luja ovat ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssa-käymistä edistävät palvelut.

Laki ei sisällä säännöksiä sosiaalihuollon henkilöstömitoituksesta tai -rakenteesta, vaan nämä perustuvat edelleen erityislainsäädäntöön. Sosiaalialan kehittämishankkeen yhteydessä laadi-taan valtakunnalliset suositukset sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteesta ja mitoituk-sesta.

Sosiaalityöntekijä: Ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot sosiaalityössä tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (3 §).

Henkilöt, jotka ovat olleet kelpoisia sosiaalityöntekijän tehtäviin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/1992) mukaan, ovat kelpoisia myös 1.8.2005 lukien (14 §, 17 §). Lain siirtymäsäännöstä tullaan tarkentamaan asetuksella. Opis-kelijat tulevat kelpoisiksi, jos suorittavat vanhojen vaatimusten mukaiset opinnot 31.7.2008 mennessä (14.2 §).

Sosiaalityöntekijöitä koskevien kelpoisuussäännösten on vakiintuneesti tulkittu koskevan myös niitä päihdehuollon tehtäviä, joita tehdään sosiaaliterapeutin nimikkeellä. Yhtenäisen käytännön luomiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että sosiaaliterapeutin nimike jatkossa vaih-detaan sosiaalityöntekijän nimikkeeksi.

Sosiaaliasiamies: Sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulu-tutkinto ja alan tuntemus (4 §).

Tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto voi olla esimerkiksi ylempi oikeustieteelli-nen korkeakoulututkinto. Sosiaaliasiamiehet, jotka eivät täytä lain kelpoisuusvaatimuksia voi-vat jatkaa nykyisissä tehtävissään, mutta heitä ei voida valita uuteen virkaan.

Lastenvalvoja: Sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto (5 §).

Isyyslain (700/1975) mukaan lastenvalvojan tehtäviin kuuluu avioliiton ulkopuolella synty-neiden lasten isyyden selvittäminen ja isyyden tunnustamisen voimaansaattaminen. Tehtäviin sisältyy isyyden vahvistamista koskevan oikeudenkäynnin valmistelutehtäviä sekä alaikäisen lapsen puhevallan käyttäminen oikeudenkäynnissä. Pykälän mukainen kelpoisuusvaatimus koskee myös lapsen huolto- ja tapaamissopimusten sekä elatussopimusten valmistelua koske-via tehtäviä.

Tehtävään soveltuvaksi ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi voidaan katsoa ylempi oikeustie-teellinen korkeakoulututkinto.

Sosiaaliohjaaja: Tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammat-tikorkeakoulututkinto (6 §): sosionomi (AMK), geronomi (AMK) tai kuntoutuksen ohjaaja (AMK) tai tehtävään soveltuva opistotasoinen tutkinto (15.2 §) kuten sosiaalikasvattaja, sosi-aaliohjaaja, kehitysvammaisten ohjaaja tai muu tutkinto, joka siirtymäsäännösten mukaan on tuottanut kelpoisuuden voimassa olevan kelpoisuusasetuksen 4 §:n mukaisiin tehtäviin.

Tarkoituksena on, että sosiaaliohjaajasta tulee yleisnimike sosiaalialan tehtävissä, joissa edel-lytetään sosiaalialan ammattikorkeakoulutasoista koulutusta. Terveydenhuollon tehtävissä on käytettävä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaisia nimikkeitä.

Lastentarhanopettaja: Vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lasten-tarhanopettajan koulutus tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisäl-tyy varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja siinä laajuudessa kuin niistä asetuksella säädetään (7 §).

Henkilöt, jotka ovat olleet kelpoisia lastentarhanopettajan tehtäviin 21.8.1992 annetun kelpoi-suusasetuksen mukaan, ovat kelpoisia myös 1.8.2005 lukien (15 §, 17 §).

Lähihoitaja: Tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava tut-kinto (8 §).

Myös aikaisempien tutkintojen suorittaneilla säilyy kelpoisuus vastaaviin tehtäviin. Tehtävään soveltuvia kouluasteisia sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatillisia tutkintoja ovat esimer-kiksi kodinhoitaja, lastenhoitaja, apuhoitaja, perushoitaja, kehitysvammaistenhoitaja ja va-jaamielishoitaja.

Lasten päivähoidossa ja lastensuojelun tehtävissä lastenhoitaja on edelleen yleinen tehtä-vänimike. Näihin tehtäviin soveltuva koulutus on lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman mukaisesti suoritettu lähihoitajan tutkinto tai siihen rinnasteinen lapsi- ja perhetyön perustutkinto, jonka tutkintonimike on lastenohjaaja. Myös nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto sekä viittomakielisen ohjaajan tutkinto soveltuvat osin samoihin teh-täviin kuin lähihoitajakoulutus.

Erityistyöntekijä: Alan peruskoulutus ja sen lisäksi soveltuva erikoistumiskoulutus tai jatko-tutkinto.

Vaadittavasta erikoistumiskoulutuksesta tai jatkotutkinnosta voidaan säätää tarkemmin ase-tuksella. Erityistyöntekijöitä ovat esimerkiksi erityislastentarhanopettajat sekä kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalityöntekijät.

Muut sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät: Tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus (11 §).

Pykälän soveltamisalan piiriin kuuluvat tehtävät, joista ei ole säädetty muissa pykälissä, esim. perhepäivähoitajan tehtävät.

Koska pykälää sovelletaan sellaisiin sosiaalihuollon tehtäviin, joissa edellytetään ammatillista osaamista, lähtökohtana on, että edellytetään vähintään ammattitutkinnon tasoista koulutusta. Perustellusta tehtävään liittyvästä syystä voidaan katsoa, että tätä vähäisempi koulutus on teh-tävään riittävä.

Kunnan tai kuntayhtymän hallinnolliset johtotehtävät: Riittävä johtamistaito sekä sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus (10.1 §).

Sosiaalityön ammatilliset johtotehtävät: Sosiaalityöntekijän kelpoisuus ja riittävä johtamis-taito (10.2 §).

Päivähoidon ammatilliset johtotehtävät: Lastentarhanopettajan kelpoisuus ja riittävä joh-tamistaito (10.3 §).

Tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja riittävä johtamistaito (10.4 §).

Riittävä johtamistaito edellyttää joko soveltuvaa koulutusta tai käytännössä osoitettua taitoa.

Kunnan tai kuntayhtymän hallinnolliset johtotehtävät vastaavat sisällöltään nykyisen asetuk-sen mukaisia tehtäviä. Ammatillisiin johtotehtäviin sisältyy aina asiakastyön ohjausta. Tehtä-vissä, jotka eivät edellytä asiakastyön ohjaamista, ei edellytetä korkeakoulututkintoa. Esimer-kiksi kahden henkilön kotipalveluyrityksessä kummankaan tehtäviin ei sisälly pykälässä tar-koitettuja johtotehtäviä.

Jos tehtävään ei saada kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa, voidaan tehtävään ottaa hen-kilö, jolla suoritettujen opintojen perusteella on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen. Henkilö, joka ei täytä kelpoisuusvaatimuksia voi hoitaa tehtävää enintään vuoden, jonka jäl-keen tehtävä on laitettava uudelleen hakuun (12 §).

Koska sosiaalihuollon erityistyöntekijän tehtävät ovat hyvin vaativia ja edellyttävät erityis-osaamista, on asiakkaiden turvallisuuden ja palvelun laadun takaamiseksi suositeltavaa, että myös lyhytaikaisissa sijaisuuksissa tehtävistä huolehtii henkilö, jolla on vähintään tehtävän edellyttämä peruskoulutus. Esimerkiksi erityislastentarhanopettajan tehtävissä sijaisella tulisi olla vähintään lastentarhanopettajan kelpoisuus.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtäviin sisältyy paljon julkisen vallan käyttöä, jolla voi-daan merkittävästikin puuttua yksilön oikeuksiin ja etuuksiin. Suositeltavaa onkin, että sosiaa-lityöntekijän tehtäviä hoitavalla henkilöllä, joka osallistuu huostaanoton valmisteluun, on suo-ritettuna vähintään sosiaalityön aineopinnot sekä ohjattu käytännön harjoittelujakso.

Mahdollisuus poiketa kelpoisuusvaatimuksista ei koske tehtäviä, joihin sisältyy sosiaalihuol-tolain (710/1982 ) 12 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä.

Henkilö, jolle on myönnetty erivapaus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuus-vaatimuksista, voi jatkaa tehtävien hoitamista ja siirtyä hoitamaan muita vastaavia tehtäviä, sen mukaisesti kuin erivapauden myöntämistä koskevassa päätöksessä määrätään.

Henkilö, joka on otettu hoitamaan sosiaalihuollon ammatillisia tehtäviä ennen kelpoisuuslain voimaantuloa, voi jatkaa tehtävien hoitamista, vaikka ei täytä kelpoisuuslain vaatimuksia. Jos henkilö on otettu tehtäviin määräajaksi, hän voi jatkaa tehtävissä enintään määräajan päätty-miseen asti.

Sosiaalihuoltolakiin on lisätty pykälä (53§), joka velvoittaa kuntaa huolehtimaan sosiaalihuol-lon henkilöstön riittävästä täydennyskoulutuksesta. Sosiaalihuollon henkilöstön riittävä osal-listuminen järjestettyyn täydennyskoulutukseen riippuu henkilöstön peruskoulutuksen pituu-desta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta. Sosiaali- ja terveysministeriö voi tarvittaessa ase-tuksella antaa säännökset täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Täydennyskoulutusvelvoite koskee kunnan sosiaalihuollon koko henkilöstöä. Täydennyskoulutuksen järjestämisestä kunnille aiheutuviin toimintamenoihin sovelletaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta ( 733/1992).

Täydennyskoulutusvelvoitteen tavoitteena on edistää sosiaalihuollon henkilöstön ammattitai-don ylläpitämistä ja uusiutumista. Täydennyskoulutuksen tulee olla ammattia tukevaa ja suunnitelmallista, sosiaalihuollon tarvetta ja muuttuvia vaatimuksia vastaavaa lyhyt- tai pitkä-kestoista koulutusta. Sen tulisi kytkeytyä toimintakäytäntöjen ja palvelujärjestelmän uudista-miseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin kehit-tämisstrategioihin.

Täydennyskoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että kunnat arvioivat ja analysoivat nykyistä tarkemmin henkilöstön osaamista ja koulutustarpeita. Koulutustar-peiden analysointi antaa hyvän pohjan myös täydennyskoulutuksen seurannalle ja vaikutta-vuuden arvioinnille. Jotta täydennyskoulutuksella olisi edellytykset olla vaikuttavaa, sen tulisi olla myös laadukasta.

Täydennyskoulutuksen järjestämis- ja toteuttamistapa on kuntien harkinnassa. Täydennyskou-lutus voidaan toteuttaa sekä yksilöllisenä että ammattiryhmä- tai työpaikkakohtaisena koulu-tuksena. Se voidaan järjestää myös alueellisena tai seudullisena yhteistyönä. Sosiaalialan osaamiskeskukset ja seudulliset kehittämisyksiköt ovat kunnille hyvä tuki myös täydennys-koulutuksen alueellisessa suunnittelussa ja kehittämisessä.

Sosiaalialan kehittämishankkeen yhteydessä laaditaan kuntien tueksi valtakunnalliset täyden-nyskoulutussuositukset ja opas täydennyskoulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Lisätiedot:

Lisätietoja antavat tarvittaessa ylitarkastaja Pirjo Sarvimäki, p. (09) 1607 3136, s-posti [email protected] ja hallitussihteeri Lotta Silvennoinen, p. (09) 1607 3187, s-posti: [email protected]

LIITTEET

Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja laki sosi-aalihuoltolain muuttamisesta 50/2005