Osatyökykyisten työllistämisen keinot vajaakäytössä

Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi joutuneet tai ovat vaarassa joutua työelämän ulkopuolelle. Suuri osa heistä haluaisi kuitenkin tehdä työtä, jos se vain olisi sopeutettu heidän tilanteensa. Tällaisen työn kysyntä ja tarjonta eivät toistaiseksi kohtaa, sanoo Osatyökykyiset työssä -ohjelman projektipäällikkö Raija Tiainen.

Tiaisen mukaan osatyökyiset ihmiset ovat työvoiman riittävyyttä pohtivalle yhteiskunnalle suuri käyttämätön potentiaali. Yksilön näkökulmasta kyse on inhimillisyydestä.

"Yhä useampi tutkimus osoittaa, että työllä on suuri merkitys niin elämän mielekkyydelle kuin omalle ja lähipiirin hyvinvoinnille."

Osatyökykyiset työssä -ohjelma eli Osku etsii uusia malleja osatyökykyisten työssä jatkamiseen ja työllistymiseen. Keinoja testataan 12 pilottityöpaikassa, jotka ovat yrityksiä, työterveyshuollon toimijoita ja te-toimistoja. Pilottityöpaikoille on nimetty työkykykoordinaattorit, jotka käytännössä testaavat keinovalikoiman käyttöä.

Sirpaleinen järjestelmä vaatii oppaanNykyisin vielä varsin tavallisen ajattelun mukaan ihminen joko on tai ei ole työkykyinen. Tiainen näkee ääripäiden välillä paljon vaihtoehtoja.

"Eri keinoja, etuuksia ja palveluja räätälöimällä voidaan luoda kokonaisuus, joka antaa osatyökykyiselle mahdollisuuden työn saamiseen tai siinä jatkamiseen. Keinot ovat siis olemassa, mutta eivät riittävän tehokkaassa käytössä."

Tehottomuus mahdollisuuksien hyödyntämisessä johtuu pitkälti järjestelmän sirpaleisuudesta. Työllistymismalli voi koostua esimerkiksi työpaikan, sosiaalipalvelujen, koulutuksen ja työvoimatoimiston tarjoamista palasista. Navigointi niiden välillä ei ole helppoa, eikä sitä Tiaisen mukaan voi jättää yksin osatyökykyisen kontolle.

"Jopa ammattilaisten on vaikea hallita järjestelmää. Osku-mallissa osatyökykyiselle nimetään siksi henkilökohtainen työkykykoordinaattori, joka auttaa kokonaisuuden räätälöinnissä."

Oikeiden toimien löytymisen ohella myös niiden ajoitus on tärkeää. Usein käyttöön otetaan ensin yksi keino ja odotetaan, jos se toimisi. Jos ei, valikoimasta poimitaan toinen vaihtoehto ja odotetaan taas sen tuloksia. Jaksamisen ja motivaation kannalta ajan kuluminen ei ole hyvästä.

"Oli tilanteeseen sopiva ratkaisu mikä tahansa, se tulisi koota heti alussa. Mitä kauemmin asian kanssa odotetaan, sitä enemmän sen korjaaminen vaatii. Kun reititykset ovat kunnossa, ihminen pääsee etenemään sujuvasti kohti hänelle sopivaa päämäärää", Tiainen toteaa.

Tiedonkulku takelteleeMonet eri nimikkeillä toimivat ammattilaiset rakentavat jo nykyisin erilaisia työ-, palvelu- ja tukikokonaisuuksia, yhdessä osatyökykyisen henkilön kanssa ja hänen tarpeidensa mukaan. Oskun tuoma lisäarvo on ammattilaisille tarkoitettu koulutus, jonka pilottijakso on parhaillaan käynnissä.

"Alalla toimii vahva osaavien ihmisten joukko, mutta he tekevät usein työtään varsin yksin. Yhteistyöstä kyllä puhutaan, mutta eri sektoreiden välillä on edelleen korkeita raja-aitoja. Tieto ja tuki ovat siksi tarpeen myös ammattilaisille", Tiainen sanoo. Hän uskoo pilottikoulutuksesta saadun myönteisen palautteen perustuvan pitkälti juuri mahdollisuuteen luoda verkostoja ja pohtia asioita yhdessä.

Yksi konkreettinen esiin nouseva hidaste ratkaisujen syntymiselle on tiedonkulku, jonka pitäisi käytännön työntekijöiden mukaan olla paljon joustavampaa. Sektorirajojen lisäksi takelteluun vaikuttaa tiukka tietosuoja.

"Tietosuojaa tietysti tarvitaan, mutta tällaisessa toiminnassa näkyvät myös sen haitat. Asiassa on onneksi päästy vähän eteenpäin suostumusmenettelyjen myötä."

Huomio osaamiseen, ei puutteisiinOskun perustavoite on kiinnittää huomio kunkin olemassa olevaan työkykyyn sekä edistää ja tukea sen käyttöön saamista kaikin mahdollisin tavoin. Päämäärän toteutuminen vaatii Tiaisen mielestä asenteiden tarkistamista.

"Meillä on totuttu tuijottamaan vajavaisuuksiin, mikä estää huomaamasta vahvuuksia. Ihmiset eivät aina kykene itsekään näkemään osaamistaan. Oskussa näkökulmaa käännetään myönteiseksi keskittymällä ratkaisuihin ja vahvuuksiin."

Pilottihankkeissa on jo toteutettu onnistuneita osatyökykyratkaisuja, jotka on tärkeää saada laajempaan käyttöön ohjelman päättyessä ensi vuonna. Tiainen on jatkon suhteen optimistinen.

"Koordinaattorikoulutukselle on ollut paljon kysyntää, joten sille löytyy varmaan jatkomahdollisuuksia. Koulutustarpeeseen vastaaminen maksaa nopeasti itsensä takaisin. Rakennamme myös helppokäyttöistä verkkopalvelua ratkaisujen jakamiseksi. Lisäksi Oskun rinnalla kulkee koko ajan tutkimus, jonka tulokset ovat hankkeen jälkeen kaikkien käytössä."

 

Teksti: Paula Mannonen