Lapsen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyyn liittyvien selvitysten ohjeet ovat muuttuneet

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lasten pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön selvitystä ohjaava työryhmä on saanut valmiiksi ohjeet, jotka muuttavat aikaisempia menette-lytapoja sosiaali- ja terveystoimessa. Ajankohtaiseksi ohjeiden päivittämisen uudella vuositu-hannella ovat tehneet rikoslain ja esitutkintalain uusiminen sekä karttuneet tiedot lasten pa-hoinpitelyjen ja seksuaalisen hyväksikäytön ilmenemisestä ja selvitysmenetelmistä.

Uusitun oppaan pohjamateriaalina ovat Stakesin aikaisemmat ohjeet (1994), Psykologiliiton oikeuspsykologian toimikunnan ohjeet psykologin lausunnon tekoon (1998) ja Duodecimin Käypä hoito-suositukset lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisesta (2000). Uusi opas: Sirpa Taskinen (toim.) "Lasten pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjen selvit-täminen" on julkaistu Stakesin julkaisusarjassa.

Keskeiset uudet ohjeet ovat seuraavat:

Kun sosiaali- tai terveydenhuollon toimipaikassa ilmenee, että on perusteltua syytä epäillä lapsen pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, siitä tehdään välittömästi lastensuojelu-lain 40 §:n mukainen ilmoitus lastensuojeluviranomaisille suullisesti tai kirjallisesti. Epäilyt on perusteltava. Lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä ilmoitetaan lapsen huoltajille.

Työryhmä suosittelee, että lastensuojelu ilmoittaa välittömästi poliisille tietoonsa tulleet pe-rustellut epäilyt seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä sellaiset pahoinpitelyepäilyt, joissa lap-selle on aiheutunut vammoja. Epäilyt on perusteltava. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä vain, jos perhe on jo tehnyt itse rikosilmoituksen tai mikäli lapsen etu tai erittäin tärkeä yleinen etu ei vaadi ilmoittamista. Terveydenhuollon henkilöstön oikeus rikosilmoitusten tekoon on juri-disesti ongelmallinen, joten selkeintä on siirtää se lastensuojelulle, jolla on tähän valtuudet lasta koskevissa rikosepäilyissä.

Koska lapsen pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat rikoksia, niiden selvittäminen kuuluu poliisille.

Akuuteissa tilanteissa tai havaittaessa pahoinpitelyn merkkejä muiden tutkimusten yhteydessä tehdään lapsen ensivaiheen tutkimukset päivystyksenä. Muissa tapauksissa sosiaali- ja tervey-denhuollon toimipaikat alkavat selvittää lapsen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjä ainoastaan poliisin pyytäessä virka-apua. Lapsen mahdollisesti tarvitsemat muut tut-kimukset kuitenkin tehdään normaalilla tavalla.

Selvitykset tulee alueellisesti keskittää toimipaikkoihin, joiden henkilökunnalla on riittävä koulutus tai kokemus epäilyjen selvittämisestä (seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyjen epäilyissä keskussairaalat ja muut suuret sairaalat; seksuaalisen hyväksikäytön osalta myös sellaiset perheneuvolat, joilla on näihin tehtäviin koulutettujen psykologien ja sosiaalityönte-kijöiden lisäksi lääkäri). Selvityksen tekee virkavastuulla toimiva työryhmä (vähintään kaksi työntekijää), joilla on mahdollisuus konsultoida muita tarvitsemiaan asiantuntijoita.

Selvitystä varten laaditaan tutkimussuunnitelma, jonka avulla pyritään tasapuolisesti tarkaste-lemaan erilaisia epäilyn tai vammojen syntyä koskevia vaihtoehtoisia selityksiä.

Jotta lapsen haastattelu olisi pätevä myös oikeuskäsittelyssä, siinä käytetään strukturoitua haastattelurunkoa, joka ei sisällä johdattelevia kysymyksiä tai muita tulosten luotettavuutta vähentäviä tekijöitä. Haastattelurunko on oppaan liitteenä. Sitä saa myös konekielisenä Stake-sista.

Esitutkintalain mukaisesti haastattelut videoidaan. Poliisin toimeksiannosta haastattelun suo-rittaa lastenpsykiatri tai psykologi.

Poliisin pyytämä selvitys tehdään kiireellisenä ja saatetaan päätökseen vähintään kahden kuu-kauden sisällä ja lausunto kolmen kuukauden sisällä poliisin esittämän selvityspyynnön päi-vämäärästä. Tämä on mahdollista, koska uudet ohjeet rajaavat tehtävien tutkimusten määrää.

Mikäli epäiltynä on lapsen vanhempi tai muu huoltaja, lapselle tulee määrätä oma edunvalvo-ja. Tällainen saatetaan tarvita silloinkin, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (avio- tai avopuoliso). Edunvalvojan hakee tavallisesti sosiaalihuollon viranomainen, mutta myös muu viranomainen voi sen tehdä. Alaikäistä koskevien tietojen luovuttamisesta päättää pääsääntöi-sesti hänen huoltajansa. Lapselle määrättävällä edunvalvojalla on kuitenkin oikeus lapsen edustajana antaa lupa kyseisten tietojen luovuttamiseen

Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, terveyttä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti häiritään.

Opas "Lasten pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjen selvittäminen" toim. Sir-pa Taskinen (Stakes, Oppaita 55, 2003) on tilattavissa Stakesista (hinta 23 euroa€ + toimitus-maksu 6 euroa),

faksilla numerosta (09) 3967 2450
sähköpostilla: [email protected]
internetissä: www.stakes.fi/julkaisut
puhelimitse (09) 3967 2190