Työkykyohjelma päättyy – osa toimenpiteistä jatkuu hallituskauden vaihtumisen jälkeen

Työkykyohjelmassa etsittiin vuosina 2019–2023 ratkaisuja tiedossa oleviin osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. Samalla kehitettiin entistä vaikuttavampia työkyvyn tuen palveluja. Työkykyohjelman loppuraporttiin on koottu tietoa ohjelman toimenpiteistä ja niiden tuloksista.

Työkykyohjelman päämäärä oli tunnistaa nykyistä paremmin osatyökykyisten työkyvyn tuen tarve, tarjota heille yksilöllisiä ja oikea-aikaisia työkyvyn ja työllistämisen palveluja sekä edistää työpaikkojen syntymistä osatyökykyisille. 

Ohjelmasta vastasi ja sitä toteutti työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa niin, että hallinnonalojen toimenpiteet tukivat ja täydensivät toisiaan. Ohjelma oli osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta, ja sen toteutus perustui hallitusohjelmaan. Ohjelman rahoitus oli yhteensä 36 miljoonaa euroa.
Loppuraportin lisäksi ohjelmasta on tekeillä ulkoinen arviointi, jonka toteuttaa Owal Group Oy. Se valmistuu toukokuussa.

Molempien hallinnonalojen toimenpiteet veivät samaan suuntaan

Työ- ja elinkeinoministeriön kuudessa toimenpiteessä keskityttiin purkamaan osatyökykyisten työllistymisen esteitä ja vauhdittamaan työllistymistä. Toimenpiteitä olivat työkykykoordinaattoreiden lisääminen TE-toimistoihin, eri puolilla Suomea toteutetut kahdeksan TE-palvelupilottia, Työkanava Oy:n perustaminen, julkisilla hankinnoilla työllistäminen, Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen perustaminen sekä työllistymisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamisen kehittäminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimilla kehitettiin hyvinvointialueiden sote-keskuksiin työkyvyn tuen palveluja, jotka vahvistavat työ- ja toimintakykyä ja edistävät työllistymistä. Tärkeänä osana STM:n toimia vahvistettiin myös työkyvyn tukemiseen liittyvää ammattilaisten osaamista kehittämällä työkyvyn tuen koulutuskokonaisuuksia. Alueilla toteutettiin yhteensä 22 valtionavustuksilla rahoitettua kehittämishanketta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL) toteuttivat arviointi- ja seurantatutkimuksen. 

Osa Työkykyohjelman toimenpiteistä jatkuu hallituskauden vaihtumisen jälkeen. Esimerkiksi Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen kansallinen rahoitus jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Toimintansa vaiheittain vuoden 2022 aikana aloittanut valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy on vasta pääsemässä vauhtiin. Hyvinvointialueilla jatketaan työkyvyn ja työllistymisen tuen toimintamallien juurruttamista ja levittämistä osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa.

Työ osatyökykyisten työllistämiseksi jatkuu

Osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa. Siten työtä osatyökykyisten työllistymisen parantamiseksi on tärkeää jatkaa myös tulevaisuudessa.

Osatyökykyisten entistä parempi työllisyys on yksi keino nostaa työllisyysastetta. Se auttaa osaltaan ratkaisemaan myös työvoiman kohtaanto-ongelmaa. Inhimillisestä näkökulmasta työkyvyn tuki kannattaa ja lisää yhdenvertaisuutta sekä ihmisten osallisuutta niin työelämään kuin yhteiskuntaan laajemminkin.

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen lisäselvityksen mukaan työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä arviolta 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi myös olevansa työhön kykeneviä. Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan vammaisia tai pitkäaikaissairaita työttömiä työnhakijoita oli tämän vuoden alussa noin 30 000. Osatyökykyisiä työnhakijoita on todellisuudessa varmasti arvioitua enemmän. 

Lisätietoja:

Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth, p. 029 5048 073, [email protected], (Työkykyohjelman toimenpiteet TEM:n hallinnonalalla)
Erityisasiantuntija, hankepäällikkö Niina Kovanen, p. 029 5163 726, [email protected] (Työkykyohjelman toimenpiteet STM:n hallinnonalalla)