Suomi joutui EU:n sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun – mitä se tarkoittaa?
Suomi on joutunut EU:n sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun. Kyse on Euroopan komission marraskuun lopussa julkaisemasta eurooppalaisen ohjausjakson syyspaketista.
Ohjausjakso on vuotuinen EU:n talous- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittamismenettely. Osana syyspakettia julkaistiin jäsenmaiden sosiaalista kehitystä arvioiva komission esitys komission ja neuvoston työllisyysraportiksi 2026 (Joint Employment Report 2026). Raportissa arvioidaan unionin ja sen jäsenmaiden sosiaali-, osaamis- ja työllisyyspolitiikan kehitystä suhteessa EU:n yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.
Raportti sisältää Sosiaalisen lähentymisen kehikon (Social Convergence Framework), eli arvion jäsenmaiden sosiaalisen kehityksen tilanteesta. Sosiaalinen lähentyminen viittaa unionin yhteiseen tavoitteeseen siitä, että jäsenmaiden sosiaalinen tilanne lähenee toisiaan ei harmonisaation, vaan myönteisen kehityksen johdosta. Menetelmän keskeinen tavoite on tunnistaa ennakoiden jäsenmaiden negatiivinen sosiaalinen kehitys, joka saattaisi aiheuttaa riskejä EU:n sosiaaliselle lähentymiselle. Prosessiin ei liity lainsäädännöllisesti velvoittavaa sääntelyä, vaan kyse on pääasiallisesti vahvistetusta seurannasta.
Sosiaalisen lähentymisen kehikon menetelmä on kaksivaiheinen. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa Euroopan komissio arvioi kaikkien jäsenmaiden kehitystä hyödyntäen EU:n sosiaalisen tulostaulun indikaattoreita. Jäsenmaat asetetaan eri kategorioihin niiden suhteellisen tilanteen mukaisesti. Ne jäsenmaat, joilla riskikriteeristö täyttyy, eli vähintään kuusi sosiaalisen tulostaulun 19 indikaattorista täyttää kriteerin, katsotaan olevan riskitilanteessa EU:n sosiaalisen kehityksen näkökulmasta.
Prosessin toisessa vaiheessa komissio arvioi ns. erityistarkkailuun joutuneiden eli riskikriteerit täyttävien jäsenmaiden tilannetta tarkemmin. Komissio voi arvioon perustuen esittää jäsenmaalle maakohtaisia suosituksia osana eurooppalaisen ohjausjakson kevätpakettia.
Suomen haasteet liittyvät erityisesti työllisyyteen
Suomen indikaattoreista viisi täyttyi, ja Suomen sosiaalisen kehityksen arvioitiin aiheuttavan mahdollisen riskin EU:n sosiaaliselle kehitykselle. Arvion perusteena olleet tiedot koskevat lähinnä vuotta 2024.
Jos menettelyn seuraavaan vaiheeseen vaaditaan kuuden indikaattorin täyttymistä, miksi Suomi joutui listalle? Tämä johtuu siitä, että Suomen työttömyysastetta koskeva indikaattori laskettiin kahdesti, koska se oli heikentynyt jo kolmena vuotena peräkkäin. Muut Suomen neljä riskikriteeristön täyttävää indikaattoria olivat työllisyysaste, pitkäaikaistyöttömyys, kotitalouksien käytettävissä olevien bruttotulojen kehitys sekä täyttämättömät hoitotarpeet (terveydenhoito). Komission arvion mukaan Suomen haasteet liittyvät erityisesti työllisyyteen.
Erityistarkkailuun joutuminen heijastaa talouden heikosta suhdanteesta johtuvaa taloustilannetta sekä työllisyyskehitystä. Keskipitkällä aikavälillä työllisyyden kehitykseen vaikuttavat sekä talouden suhdanne että hallituksen työllisyystoimet. Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyystilanteen kehittyvän myönteisesti tulevien vuosien aikana ja työllisyysasteen nousevan 74,2 prosenttiin vuonna 2029.
Mitä seuraavaksi?
Komissio käynnistää tammikuussa menettelyn toisen vaiheen syväarvioprosessin. Osana prosessia Suomi käy tiivistä vuoropuhelua arvioprosessin etenemisestä sekä sen sisällöistä komission kanssa.
Alustavan tiedon mukaan komission arvio julkaistaan huhtikuun alussa, jonka jälkeen arviota ja Suomen vuoden 2025 maakohtaisia suosituksia käsitellään työllisyyskomiteassa ja sosiaalisen suojelun komiteassa. Komiteakäsittelyjen perusteella lopputuloksesta tiedotetaan työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden (TSTK) ministerineuvostoa kesäkuussa 2026. Komissio saattaa esittää Suomelle uusia maakohtaisia suosituksia.
Suomi pitää tärkeänä, että jäsenmaiden kehitystä seurataan ja tarpeen vaatiessa seurantaa myös vahvistetaan. Suomi osallistuu aktiivisesti menettelyn syväarvioon ja tulee hyötymään prosessin tuottamasta tiedosta.
Jere Päivinen, neuvotteleva virkamies
Kirjoittaja työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä kansainvälisen sosiaaliturvan asiantuntijana.
