Työstressi on taltutettavissa

Työstressi ei ole mikään hallitsematon luonnonvoima, joka tulee, jos on tullakseen. "Stressiä ja muita psykososiaalisia riskejä kasvattavia tekijöitä voidaan ehkäistä. Se ei ole mitään mystiikkaa, vaan arkisten toimintatapojen rakentamista ", sanoo työsuojeluosaston toimintapolitiikkayksikön johtaja Liisa Hakala.

Osastolla koordinoidaan eurooppalaisen Stressi hallinnassa! -kampanjan Suomen toimintaa. Kampanjaa toteutetaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja muiden työelämän vaikuttajien kanssa.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston mukaan arviolta yli puolet menetetyistä työpäivistä liittyy nykyisin stressiin ja muihin psykososiaalisiin tekijöihin. Hakalan mukaan ilmiö ei johdu ihmisten heikentyneestä paineensietokyvystä, vaan muutoksista yhteiskunnassa ja työelämässä.

"Koettu kuormitus voi johtua esimerkiksi puutteellisesta työn suunnittelusta ja organisoinnista tai huonosta sosiaalisesta ilmapiiristä. Varsinkin tietotyössä kuormittavat jatkuva tavoitettavuuden vaatimus tai tunne siitä sekä monen asian tekeminen samaan aikaan. Työelämän epävarmuus on omiaan lisäämään paineita."

Osaamisen ja työn kohdattavaTyöstressi syntyy monen tekijän seurauksena. "Osaamisen ja tehtävien pitää kohdata niin, että työn vaatimukset eivät jatkuvasti ylitä työntekijän kykyä selviytyä niistä. Perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen on tärkeää, samoin mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen tapaan. Arvostuksen puute, epäasiallinen kohtelu ja häirintä, epäselvät tai ristiriitaiset ohjeet ja ainainen kiire kasvattavat stressin mahdollisuutta," Hakala sanoo.

Vain noin joka kolmannella työpaikalla Euroopassa on käytössä psykososiaalisten riskien hallintajärjestelmiä. Määrä tuntuu alhaiselta siihen nähden, että aihetta on tutkittu paljon ja valmiita malleja on tarjolla. Hakala uskoo puutteiden johtuvan oletuksesta, jonka mukaan näihin asioihin on vaikea tarttua. Psykososiaaliset riskit ovat kuitenkin hallittavissa kuten muutkin työpaikan terveys- ja turvallisuusasiat: hyvällä suunnittelulla, organisoinnilla, johtamisella ja rakentavilla toimintatavoilla. Myös sosiaalisella ja psykologisella pääomalla on merkitystä.

"Luottamus, yhteiset arvot ja normit ja toiminta yhteiseksi hyväksi ovat osa sosiaalista pääomaa, jonka on todettu vähentävän sairastumisen ja masennuksen riskiä. Kannustava ilmapiiri puolestaan vahvistaa psykologista pääomaa. Sen ainesosia ovat muun muassa sitkeys, itsetunto ja optimismi eli asiat, joiden avulla uskalletaan ottaa vastaan haasteita ja selvitään vastoinkäymisistä."

Käytännön mallejaHakalan mukaan jokaisella työpaikalla voidaan tehdä paljon stressin hallitsemiseksi työstämällä asiaa yhdessä. Säädökset ja sopimukset antavat erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi sovittaa työaikoja tarpeiden mukaisiksi. Oleellista on viedä tieto niistä työpaikoille mahdollisimman käytännönläheisessä muodossa.

Stressi hallinnassa! -kampanja levittää tietoa stressin syistä, vaikutuksista ja ennen kaikkea keinoista sen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Aineistojen ja työkalupakkien avulla halutaan tarjota ideoita ja helpottaa työstressiä ehkäisevien toimien käynnistämistä työpaikoilla. Stressiä kampitetaan kampanjan nettisivuilla, Twitterissä ja Facebookissa.

Hakala korostaa, että stressin ehkäisy alkaa jo työpaikkahaastattelussa. "Avoimuus työn sisällöstä ja vaatimuksista ja työnhakijan osaamisesta on tärkeää, jotta työ ja työntekijä kohtaavat parhaalla tavalla. Lisäksi tarvitaan kunnollista perehdytystä. Jatkossa on huolehdittava lisäosaamisen kartuttamisesta ja tehtävien sopivasta mitoituksesta myös muuttuvissa tilanteissa. Vaikka näihin asioihin syvennytään kehityskeskusteluissa, arkipäivän vuorovaikutusta ei pidä unohtaa."

Konkreettisista keinoista Hakala mainitsee esimerkkinä kuormittavien asiakastilanteiden purkamisen ennen töistä kotiinlähtöä vaikkapa parityöskentelynä, jotta asia ei veisi yöunia. Sähköposteista voidaan sopia, että niitä ei lähetetä iltaisin tai viikonloppuna, koska ne ohjaavat työskentelemään vapaa-aikana. Henkilöstölle voidaan antaa mahdollisuus kommentoida palavereissa käsiteltäviä asioita ennakolta, jolloin työyhteisön hiljaisemmatkin jäsenet saavat äänensä kuuluville. Onnistumisten jakaminen ja kiittäminen puolestaan kannustavat.

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. "Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän edellytyksiin liittyvät seikat. Kun nämä asiat hallitaan hyvin, tuloksena on hyvinvointia, tuottavuutta ja kilpailukykyä."

Lisätietoja saa nettisivuilta www.riskithaltuun.fi, Twitteristä osoitteessa @STM_stressi sekä Facebookista Stressi hallinnassa! -sivulla.


Teksti: Paula Mannonen