Usein kysyttyä koronakorvauksista kunnille

Kyllä on. Haun avautumisen ajankohdasta ei ole vielä päätetty. Sitä valmistellaan ja haun avautumisesta ilmoitetaan myöhemmin STM:n verkkosivuilla (Vuoden 2022 valtionavustukset).

Haussa korvataan 2.7.2021 lähtien syntyneitä kustannuksia

Avustuslaskennan perusteena käytetty covid-19-tartuntojen määrä, rokotuskertojen määrä sekä erikoissairaanhoidon ja tehohoidon hoitopäivien määrä on määritetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) saatujen tietojen perusteella. Avustuslaskenta pohjautuu säädösperusteisesti THL:n tilastotietoon (ks. valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta eräisiin julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin 860/2021, 6-8 §). Näiltä osin hakijan ilmoittamia lukumäärätietoja on hyödynnetty ainoastaan osana tietojen paikkansapitävyyden varmistamista.

Avustuslaskenta pohjautuu THL:n tilastotietoon myös siinä tapauksessa, että hakijan oma laskelma tartuntojen tai rokotuskertojen määrästä taikka erikoissairaanhoidon tai tehohoidon hoitopäivien määrästä poikkeaisi THL:n tilastojen mukaisesta määrästä. Vain siinä tapauksessa, että THL:n tiedoista pystytään paikallistamaan selkeä virhe tai puute, avustuslaskennassa käytettävä tieto voi poiketa THL:n alkuperäisestä tilastotiedosta. THL:n tilastotieto on yleisesti osoittautunut suhteellisen luotettavaksi. Erityisesti tartuntamääriä koskevassa tilastossa ja rokotuskertoja koskevassa tilastossa on havaittu vain hyvin vähän poikkeamia tai virheitä. 

Mikäli avustuksen saaja katsoo, että avustusmäärä on virheellinen, avustuksen saaja voi hakea avustuspäätökseen oikaisua. Oikaisuvaatimus on esitettävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksessa tulee esittää perustelut sille, millä perusteella hakija katsoo avustuksen olevan määrältään virheellinen. Mikäli hakija katsoo virheen liittyvän THL:n tilastotietoihin, tulee hakijan itse pyrkiä osaltaan selvittämään, mistä virhe voi johtua.

Kyllä voi. Hakija voi hakea sellaisia kustannuseriä tai toimintoja, joita ei ole lainkaan haettu ensimmäisellä hakukierroksella. Näitä haetaan hakulomakkeella B.

On mahdollista. Avustusta voivat hakea sekä erityissairaanhoidon kuntayhtymät että perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhteistoiminta-alueet. Avustus myönnetään lähtökohtaisesti kunnalle. Jos kunta on kuntalain (410/2015) 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sopinut avustettavien toimintojen järjestämisvastuun siirtämisestä osittain tai kokonaan toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle, voidaan avustus myöntää tälle toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle niiden avustuserien osalta, joita kunta ei itse hae.

Hakemukseen pyydetään liittämään vain hakemuksen allekirjoitettu saate sekä ns. hakulomake (excel). Excelin ns. erityiset huomiot kohtaan on mahdollista merkitä tieto siitä, että asia on päätetty.

Nyt haettavana oleva valtionavustus myönnetään julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-epidemiasta vuonna 2021 aiheutuviin kustannuksiin. 

Tämän valtionavustuksen lisäksi covid-19-epidemiaan liittyviä kustannuksia on kompensoitu kunnille ja kuntayhtymille useilla muilla toimilla vuonna 2021. Muun muassa valtionosuuksia on korotettu vuodelle 2021 yhteensä 300 miljoonalla eurolla ja yhteisöveron jako-osuuden väliaikaista kymmenen prosenttiyksikön suuruista korotusta on jatkettu (vaikutus noin 500 miljoonaa euroa).

Pyrimme käsittelemään avustushakemukset mahdollisimman ripeästi. Todennäköistä kuitenkin on, että ainakaan harkinnanvaraisen erän osalta päätöksiä ei saada tehtyä niin nopeasti, että ne pystyttäisiin huomioimaan vuoden 2021 tilinpäätöksissä.

Tämän valtionavustuksen kautta myönnetään avustuksia julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle covid-19-epidemiasta vuonna 2021 aiheutuviin kustannuksiin. 

Käytämme valtionavustushaussa sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen että Kelan sellaisia tilastotietoja, joita ei kaikkia ole julkisesti saatavilla/julkaistuna. Näiden tilastojen julkaiseminen kuuluu rekisteriä ylläpitävälle viranomaiselle. Tietojen julkaisemiseen liittyy tietosuojasääntelyn kannalta ongelma tietojen yhdistettyydestä yksittäiseen henkilöön esimerkiksi kunnissa, joissa hoidossa on ollut vain yksi covid-potilas.

Kyllä voi. Testausmäärissä otetaan huomioon PCR-testien lisäksi antigeenitestit, pika-PCR-testit sekä vasta-ainetestit.  

Sairaanhoitopiiri voi eritellä nämä testit kuntakohtaisesti, ja kunnat voivat ilmoittaa ne 2. kierroksen testimäärissään. Tämä edellyttää, että näitä testejä ei ole haettu 1. hakukierroksella. Yksittäistä toimintoa koskeva korvaus voidaan myöntää vain yhdelle hakijalle, eli sitä ei voi jakaa kunnan ja muun kunnan tai kuntayhtymän kesken. 

Kyllä, kuntakohtaiseen testausmäärään luetaan mukaan ne testaukset, jotka jokin toinen kunta tai kuntayhtymä on järjestänyt ja laskuttanut kunnalta. Vastaavasti ne testaukset, joista kunta on laskuttanut jotain muuta kuntaa tai kuntayhtymää, jätettään laskennan ulkopuolelle. 

Niiden testauksien osalta, joista hakija on hakenut korvauksia Kelalta, hakija ei voi hakea korvauksia tämän avustushaun kautta. Mikäli hakija ei saa korvauksia Kelalta, hakija voi hakea korvauksia kyseisten koronatestauksien kustannuksiin tästä avustushausta, jos hakija ehtii hakea ennen hakuajan päättymistä, tai vuoden 2022 puolella aukeavasta tämän valtionavustuksen toisesta hausta.

Asiassa annetun covid-19-korvausasetuksen (860/2021) 5 §:n mukaan testausmäärässä otetaan huomioon vain ne testaukset, joiden kustannukset ovat jääneet kunnan tai kuntayhtymän vastuulle.  
 
Kunnan on mahdollista saada työntekijöilleen järjestämästään yksityisen palveluntuottajan tuottamasta covid-19-testauksesta sairausvakuutuslain mukaista (lain 3 luvun 7 §:ssä tarkoitettua) korvausta. Asetuksella säädetty korvaustaksa on 100 euroa/tutkimus. Mikäli työterveyden tekemistä testeistä on saatu korvaus Kelalta, ei näitä testejä voida laskea mukaan hakemuksen ohessa ilmoitettavaan testausmäärään. Tilanne on sama riippumatta siitä, onko kunta itse hakenut korvausta vai onko se sopinut yksityisen palveluntuottajan kanssa menettelystä, jossa palveluntuottaja asioi Kelan kanssa ja laskuttaa kunnalta vain korvauksella vähennetyn hinnan.  Jos Kela-korvausta työterveyshuollon tekemistä ja kunnalta laskutetuista testeistä ei ole haettu, testaukset voidaan sisällyttää ilmoitettavaan testausmäärään.

Ei, kunta ei voi antaa suostumusta vain osittain. Yksittäistä toimintoa koskeva korvaus voidaan myöntää vain yhdelle hakijalle, eli sitä ei voi jakaa kunnan ja muun kunnan tai kuntayhtymän kesken. 

Rokotuksien määrässä otetaan huomioon ne rokotukset, joiden kustannukset ovat jääneet hakijan vastuulle. Mikäli hakija on ostanut rokotuspalvelua ulkopuoliselta toimijalta ja kustannukset ovat jääneet hakijan kustannusvastuulle, hakija voi hakea tämän valtionavustuksen kautta korvausta kyseisille rokotuksille. Edellytyksenä siis on, että hakija ei ole saanut rokotuksiin korvausta, jotain muuta kautta. 

Avustuksen toimintokohtaisia eriä (testaus, jäljittäminen, rokottaminen ja hoito) voi hakea ensisijaisesti vain kunta. Avustus myönnetään lähtökohtaisesti kunnalle myös siinä tapauksessa, että kunta on siirtänyt järjestämisvastuunsa toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Kunnan on kuitenkin mahdollista jättää hakematta avustusta ja antaa toisen kunnan tai kuntayhtymän hakea sitä sellaisten avustuserien osalta, joihin liittyen kunta on siirtänyt järjestämisvastuun toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tässä tilanteessa kunnan tulee hyvissä ajoin hakuajan puitteissa ilmoittaa järjestämisvastuuta toteuttavalle kunnalle tai kuntayhtymälle asiasta. Tällöin kunta käytännössä siis siirtää oikeutensa avustuksen hakemiseen. Sääntely ei mahdollista sitä, että avustus myönnettäisiin yhden kuntakohtaisen avustuserän osalta osittain kunnalle ja osittain kuntayhtymälle.  

Avustus hoidon kustannuksiin myönnetään perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivien, kotisairaalan hoitopäivien, erikoissairaanhoidon sairaalahoitopäivien ja kotisairaalan hoitopäivien sekä tehohoidon hoitopäivien kustannuksiin. Avustuksen määrittämisessä ei oteta huomioon poliklinikkakäynneistä tai kotisairaanhoidosta aiheutuneita kustannuksia. 

Ei voi. Covid-19-potilaaksi lasketaan tässä avustuksessa vain potilas, joka on todettu koronapositiiviseksi.  

Avustus muihin välittömiin kustannuksiin myönnettiin ensimmäisen hakukierroksen yhteydessä koko vuoden osalta. Toisella hakukierroksella avustusta muihin välittömiin kustannuksiin voi hakea vain, mikäli sitä ei haettu ensimmäisellä hakukierroksella. Huomioittehan, että ensimmäisellä hakukierroksella hakematta jääneiden avustuserien hakemiseen käytetään lomaketta B.

Kyllä, se myönnetään hakemuksesta sekä kunnalle että sairaanhoitopiirille. 

Asetuksen 10 §:n mukainen avustus muihin välittömiin kustannuksiin jakautuu ensisijaisesti kunnalle myönnettävään avustukseen sekä sairaanhoitopiireille myönnettävään avustukseen.  
 
Muiden välittömien kustannuksien kunnan avustus myönnetään lähtökohtaisesti kunnalle myös siinä tapauksessa, että kunta on siirtänyt järjestämisvastuunsa toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Halutessaan kunta voi kuitenkin asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaisesti jättää hakematta avustusta ja antaa järjestämisvastuullisen toisen kunnan tai kuntayhtymän hakea sitä. Tässä tilanteessa kunnan tulisi hyvissä ajoin hakuajan puitteissa ilmoittaa järjestämisvastuuta toteuttavalle kunnalle tai kuntayhtymälle asiasta. Tällöin kunta käytännössä siis siirtäisi oikeutensa avustuksen hakemiseen. 

Muiden välittömien kustannusten erä (10 §) olisi tarkoitettu kattamaan osa kustannuksista, joita aiheutuu erityisesti suojavälineiden lisääntyneestä käytöstä ja toiminnan mukauttamisesta vastaamaan kohonneita terveysturvallisuusvaatimuksia ml. karanteenit. Lisäksi muiden välittömien kustannusten erä olisi tarkoitettu kattamaan niitä kustannuksia, jotka kunnille ja kuntayhtymille syntyy ulkoistetun palvelutuotannon lisäkustannuksista liittyen suojavälineiden lisääntyneeseen käyttöön. 

Avustus kohdistetaan kunnille ja kuntayhtymille. Avustusta ei ole mahdollista myöntää suoraan yksityisille toimijoille. Muiden välittömien kustannusten erä on kuitenkin tarkoitettu kattamaan muun ohessa myös niitä kustannuksia, jotka kunnille ja kuntayhtymille syntyy ulkoistetun palvelutuotannon lisäkustannuksista liittyen suojavälineiden lisääntyneeseen käyttöön.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia suojavarusteisiin liittyvien kustannusten korvaamisesta kunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta (muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfot 30.6.2020 ja 17.12.2020). Ministeriö on suositellut kuntien kompensoivan yrityksille covid-19-epidemian aiheuttamat ylimääräiset ja kohtuulliset suojavälinekustannukset. Ministeriön toiveena on ollut, että kunnat neuvottelisivat kunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yksityisten palveluntuottajien kanssa ylimääräisten henkilösuojainten korvaamiskäytännöistä siltä osin, kun niistä ei vielä ole päästy sopimukseen tai niistä ei ole palvelutuotantosopimuksissa yksiselitteistä mainintaa.

Avustuskokonaisuuden tavoitteena on, että avustus kohdistuisi hakijoille kokonaisuutena oikeudenmukaisesti ja riittävän tarkasti aiheutuneiden kustannusten suhteessa. Avustus määräytyy kuitenkin laskennallisesti. Tämä merkitsee sitä, että osa kunnista ja kuntayhtymistä voi saada vähemmän ja osa puolestaan enemmän korvauksia suhteessa toteutuneisiin kustannuksiin.  
 
Avustuskokonaisuuteen sisältyy lisäksi harkinnanvarainen osuus, jolla on mahdollista korottaa avustuksen määrää, jos laskennallisin periaattein määräytyvät korvaukset eivät tuota riittävää kompensaatiota, kun otetaan huomioon koko vuoden aikana hakijalle aiheutuneet kustannukset, hakijan saama avustus ja valtion muu rahoitus. Harkinnanvarainen osuus tulee haettavaksi avustuksen toisella hakukierroksella vuoden 2022 puolella.