Usein kysyttyä koronakorvauksista kunnille

Vuoden 2022 avustuksia covid-19-pandemian aiheuttamiin kustannuksiin haetaan yhdessä valtionavustushaussa ja asiasta annetaan yksi avustuspäätös, josta ilmenee koko vuodelta 2022 maksettava avustus. 

Vuoden 2022 avustus myös maksetaan yhdellä suorituksella. Tämä tehdään automaattisesti pian päätöksenteon jälkeen.

Jos testeistä aiheutuvat kustannukset ovat jääneet aidosti kunnan kustannusvastuulle (eli ei saatu esim. Kela-korvausta), voidaan ne sisällyttää tämän asetuksen perusteella korvattaviin kustannuksiin. Edellytyksenä on lisäksi, että kyseessä on joko PCR- tai antigeenitestausmenetelmä. 

Tätä valtionavustusta voidaan myöntää myös kotisairaalan hoitopäivien kustannuksiin, mikäli covid-19 on ensisijainen hoidon syy. Kotisairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset eivät kuulu tämän asetuksen perusteella korvattaviin kustannuksiin.  

Kun koronaepidemian hoidossa on siirrytty asteittain voimakkaasta valtion ohjauksesta ja poikkeusjärjestelyistä kohti normaalia, on myös taloudellisten vastuiden jakautumisessa siirryttävä vähitellen normaaliin. Tartuntatautien vastustamistyö sekä varautuminen terveydenhuollon häiriötilanteisiin ovat kunnan lakisääteisiä tehtäviä, joita rahoitetaan jo valtionosuusjärjestelmän kautta. 

Koronaepidemian torjunnan sekä hoidon kustannukset voidaan jakaa lisäkustannuksiin sekä koronasta riippumattomiin kustannuksiin. Koronasta riippumattomia kustannuksia, kuten oman henkilöstön siirtoja koronatoimiin, rahoitetaan jo normaalin valtionosuusrahoituksen kautta. Tämänlaiset koronasta riippumattomat kustannukset voivat vaikuttaa hoitovelan kasvuun. Vuoden 2022 asetuksen mukaisia avustuksia ei myönnetä hoito-, kuntoutus- tai palveluvelan purkuun, vaan velan purkua rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. 

Tutkittua tietoa koronan aiheuttamista lisäkustannuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa on nyt saatavilla toisin kuin vuonna 2021. Nordic Healthcare Group Oy on sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä tehnyt kyselyn vuoden 2022 keväällä kunnille ja kuntayhtymille koronasta aiheutuneiden yksikkökustannusten selvittämiseksi. 

• Koronakustannukset vuonna 2022 (NHG:n raportti) pdf 1.3MB

Kaikkiin koronatoimiin liitettävissä oleviin kustannuksiin ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa lisärahoitusta valtionavustuksien avulla, sillä tämä voisi vääristää myös tulevien hyvinvointialueidenrahoitusta. 

Koronan aiheuttamilla lisäkustannuksilla tarkoitetaan kaikkia ylimääräisiä kustannuksia, jotka syntyvät koronaepidemian torjunnan sekä hoidon seurauksena. Esimerkiksi oman henkilöstön siirrot koronatoimiin eivät ole lisäkustannuksia, koska henkilöstön normaalit palkkakustannukset eivät ole koronaepidemiasta riippuvaisia. 

Lisäkustannuksia ovat mm. koronatoimista johtuvat yli- ja lisätyöt, koronatoimia varten hankittu lisätyövoima lisärekrytointien tai vuokratyövoiman muodossa sekä koronatoimia varten hankitut materiaali, tarvikkeet ja ostopalvelut.

Nordic Health Group (NHG) on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pyynnöstä tehnyt kyselyn kunnille ja kuntayhtymille koronasta aiheutuneiden yksikkökustannusten selvittämiseksi keväällä 2022.

Kyselyyn vastasi 81 kuntaa, kunta- tai hyvinvointiyhtymää tai sairaanhoitopiiriä. Kyselyä täydennettiin haastatteluin. Kyselyllä kerättiin tietoa koronan aiheuttamista kustannus- ja suoritetiedoista sekä niiden muutoksista vuoteen 2021 verrattuna. Haastatteluilla syvennettiin arvioita erilaisista kustannuseristä ja niiden aiheuttamista lisäkustannuksista.

NHG:n selvitys toimii lähtökohtana toimintokohtaisten lisäkustannusten arvioimiseksi.

Koska tieto annetusta rokotuksista rokotusrekisteristä on saatavilla muita korvattavia toimintoja ajantasaisemmin, voidaan koronarokottamisesta aiheutuvia kustannuksia korvata suoriteperusteisesti pidempään. 

THL:n ylläpitämä valtakunnallinen rokotusrekisteri sisältää tarkat tiedot rokotusten määristä kunnittain. Vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 4§:ssä on säädetty rokotuksia antaville toimijoille velvollisuus välittää tiedot ajantasaisesti rokotusrekisteriin.

Vuonna 2022 tartunnanjäljityksen rooli epidemian torjunnassa on pienentynyt selvästi. Viranomaisten suorittama tartunnanjäljitys on valtaosassa Suomea menettänyt vaikuttavuutensa omikron-muunnoksen nopean leviämisen vuoksi. 

Kansallisen covid-19 testaus- ja jäljitysstrategian mukaisesti on toimivaltaisten viranomaisten harkittavissa, voidaanko jäljittämisellä sekä eristys- ja karanteenipäätöksillä edelleen estää tartuntoja joissakin tilanteissa. Toimintoja priorisoitaessa jäljitystoimintaa tulisi toteuttaa niin, että sen avulla pystytään estämään jatkotartuntoja erityisesti vakavalle koronainfektiolle alttiissa väestöryhmissä. Kun jäljittämistä tehdään yllä mainituin perustein, perusteita laajaan erilliseen korvattavuuteen ei enää ole, vaan jäljittäminen on tartuntatautilakiin kuuluvaa perustyötä.

Vuoden 2022 aikana koronatartunta on yhä useammin ilmennyt sairaalaan muusta syystä hoitoon tulevalta sivulöydöksenä. Mikäli muusta syystä sairaalahoitoon tulevalla potilaalla todetaan sairaanhoidon yhteydessä covid-19-infektio, ei sen voida katsoa aiheuttavan samanlaista lisäkustannusta kuin akuutin covid-19-potilaan hoito, joka vaatii covid-19-taudin vuoksi intensiivisempiä hoitotoimia. 

Hoitoon hakeutumisen syynä on voinut olla esimerkiksi rutiinileikkaus tai synnytys. Nämä potilaat olisivat tulleet sairaalaan joka tapauksessa, eikä sairaalassa olo johdu covid-19-infektiosta. Tällöin näitä muusta syystä sairaalaan tulevia asiakkaita hoidetaan lähtökohtaisesti olemassa olevalla henkilöstöllä, joiden kohonneita suojavarustekustannuksia korvataan 8 § mukaisesti. 

Vuoden 2023 alusta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy kunnilta 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Järjestämisvastuun siirron myötä kunnilla ei ole enää vuonna 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, johon koronaepidemasta syntyy kustannuksia vuonna 2022. Vuonna 2022 julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle koronasta välittömästi aiheutuvat kustannukset on siksi maksettava kokonaisuudessaan vuoden 2022 aikana.

Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien toimilla on ollut olennainen rooli koronaepidemian torjunnassa. Tavanomaisesta poikkeavaa varautumista ei välttämättä aluksi pystytty sisällyttämään sairaanhoitopiirien kunnilta laskuttaviin eriin. Tämän vuoksi vuonna 2021 valtio maksoi sairaanhoitopiireille erillisen asukasperusteisen korvauksen.

Tilanteen vakiinnuttua esimerkiksi suojavarusteiden käytön ja saatavuuden osalta ei erilliselle korvaukselle vuonna 2022 ole enää perusteita. Kunnat vastaavat viime kädessä omistajina sairaanhoitopiirien rahoituksesta ja mahdollisen alijäämän kattamisesta.

Jos kunta on kuntalain (410/2015) 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla sopinut avustettavien toimintojen järjestämisvastuun siirtämisestä osittain tai kokonaan toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle, voidaan avustus myöntää tälle toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle niiden avustuserien osalta, joita kunta ei itse hae.

Sote-uudistuksen näkökulmasta vuoden 2022 kustannustieto on erittäin oleellinen, koska se on lähtökohtana hyvinvointialueiden rahoitukselle. Vuoden 2023 hyvinvointialueiden rahoitus pohjautuu kuntien vuoden 2022 talousarvioiden mukaisiin nettokustannuksiin. Muiden valtionavustusten tapaan koronaan liittyvät valtionavustukset vaikuttavat kuntien nettokustannuksiin alentavasti. Kaikki kuntien talousarvioihin arvioimat valtionavustukset siis pienentävät hyvinvointialueiden rahoituslaskemien siirtosummaa vuodelle 2023. Myöhemmin vuoden 2022 lopullisten tilinpäätösten mukaisten ja talousarvioiden mukaisten nettokustannusten erotus korjataan hyvinvointialueiden rahoitukseen sekä kuntien valtionosuuksiin vuodesta 2024 lähtien.

Hyvinvointialueiden rahoituslaskemien näkökulmasta erityisesti vuoden 2022 kustannustason tulisi kuvata mahdollisimman tosiasiallista tilannetta, jotta tulevien hyvinvointialueiden rahoitus ei olisi vääristynyt ja näin myös kunnilta siirrettäisiin tulorahoitusta liikaa tai liian vähän hyvinvointialueiden rahoitukseen. 

Valtionavustuksen vuonna 2022 tulisi vastata siis mahdollisimman tarkasti koronaepidemian aiheuttamaa lisäkustannusta kyseisenä vuonna. Jos valtionavustukset ovat suuremmat kuin koronaepidemian aiheuttama kustannusten kasvu vuonna 2022, hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vastaavan summan verran liian alhaiselta rahoituksen tasolta. 

Toimintokohtaisia suoritemääriä ei voida hyödyntää valtionavustushaun laskennasta loppuvuoden osalta, sillä koronasta välittömästi aiheutuvat lisäkustannukset on korvattava kunnille vuoden 2022 aikana. Koska kunnilla ei ole enää vuonna 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa, johon koronaepidemiasta vuonna 2022 syntyneet lisäkustannukset kohdentuisivat, on valtionavustukset maksettava kokonaisuudessaan vuoden 2022 aikana, toisin kuin vuonna 2021.

Testauksen, covid-19-potilaan hoidon sekä muiden välittömien kustannusten osalta avustus ajalta 1.9.-31.12.2022 määritetään arvioon perustuen. Arvion muodostamisessa hyödynnetään koko maan tasolla muun muassa hakijoiden ilmoittamia suoritemääriä ajalta 1.7.–31.8.2022. Lisäksi arviossa otetaan huomioon hybridistrategian muutokset, epidemiologinen tautitilanne sekä hakijoiden jo saama avustus ja valtion muu rahoitus kokonaisuudessaan. 

Rokottamisen suoritemääriä käytetään laskennassa 31.10.2022 asti. Avustus rokottamiseen ajalta 1.11.-31.12.2022 määritetään arvioon perustuen. Arviossa otetaan huomioon THL:n suositus, rokotettavan väestön määrä ja arvio rokotekattavuudesta. 

Velan purkua rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan kestävän kasvun ohjelman ensimmäiset valtionavustuspäätökset (yhteensä noin 34 miljoonaa) kaikille hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille tehtiin huhtikuussa 2022, ja toinen valtionavustushaku aukesi 1.9.2022.

• Kestävän kasvun ohjelma