Hankkeen perustiedot Päättynyt
Hankenumero STM116:00/2017
Asianumerot STM/3900/2017
Asettaja sosiaali- ja terveysministeriö
Toimikausi/aikataulu 15.1.2018 – 30.4.2018
Asettamispäivä 3.1.2018
Lainvalmistelu
Hallituksen esitys-
Hyväksytty säädös-
Tavoitteet ja tuotokset
Tavoitteena on vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä viranomaistoiminnassa sekä parantaa syrjintää kokeneen oikeusturvaa.
Tarkoituksena on eduskunnan kannanottojen, tasa-arvoselonteon ja sen väliraportin sekä lainvalmistelun taustaksi tehtyjen selvitysten pohjalta laatia ehdotukset tasa-arvolain osittaiseksi uudistamiseksi seuraavissa kysymyksissä:
- vireillepano-oikeuden laajentaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa tasa-arvolain osalta,
- mahdollisuus pyytää lausuntoa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta,
- tasa-arvovaltuutetun mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudenkäynnissä,
- viranomaisten (toiminnallinen) tasa-arvosuunnitelma, sekä
- hyvityksen mahdollisuus viranomaiselta.
Lähtökohdat
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986, tasa-arvolaki) säädetään sukupuolten tasa-arvon edistämisestä, sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielloista sekä näiden valvonnasta ja oikeussuojakeinoista. Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädetään puolestaan yhdenvertaisuuden edistämisestä, muusta kuin sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä sekä näiden valvonnasta ja oikeussuojakeinoista.
Vuonna 2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain säätämisen taustalla oli eduskunnan kannanotto, jossa edellytettiin hallituksen valmistelevan esityksen sellaiseksi yhdenvertaisuuslainsäädännöksi, jossa lähtökohtana on suomalainen perusoikeusjärjestelmä ja kaikkien syrjintäperusteiden asettaminen samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin (EV 05/2003 vp). Yhdenvertaisuuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä perustuslakivaliokunta kiinnittivät huomiota matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen merkitykseen sekä uudistuksen jälkeenkin säilyviin eroihin tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaisten asioiden valvonnassa (TyVM 11/2014 vp, PeVL 31/2014 vp). Uudistuksen jälkeen tasa-arvovaltuutetulle on säädetty mahdollisuus edistää sovintoa, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi vahvistaa.
Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain valvonta on järjestetty osin eri tavoin. Tasa-arvolain noudattamista valvovat tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. Valvontajärjestelmä on kaksiportainen, eli vireillepano-oikeus lautakunnassa on ainoastaan tasa-arvovaltuutetulla ja työmarkkinakeskusjärjestöllä. Hyvitystä koskevat asiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa.
Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta lukuun ottamatta työelämäasioita, joita valvovat työsuojeluviranomaiset. Syrjintää kokeneella ja yhdenvertaisuutta edistävällä yhteisöllä on suora vireillepano-oikeus yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa. Hyvitystä koskevat asiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa.
Tasa-arvolain valvontaa arvioitiin kokonaisuutena vuonna 2013 valmistuneella selvityksellä (Anttila, Outi ja Nousiainen, Kevät: Selvitys tasa-arvolain valvontasäännösten toimivuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:44). Lähtökohtana oli selvittää, miten oikeusturvan saatavuutta voidaan parantaa Suomessa tasa-arvolain valvontajärjestelmää kehittämällä. Selvityksessä suositellaan muun muassa, että vireillepano-oikeutta sukupuolisyrjintää koskevissa asioissa tulisi laajentaa siten, että myös syrjinnän kohteeksi joutunut ja tasa-arvoa edistävä yhdistys voisivat saattaa asian lautakunnan käsiteltäväksi. Selvityksessä suositellaan laajentamaan mahdollisuutta pyy-tää lausuntoa lautakunnalta ja antamaan tasa-arvovaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi oikeudenkäynnissä tasa-arvolain soveltamista koskevassa asiassa.
Tasa-arvolain mukainen viranomaisia koskeva edistämisvelvoite ei sisällä velvollisuutta laatia suunnitelmaa. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisella on oltava suunnitelma. Viranomaista koskeva syrjinnän kielto on tasa-arvolain osalta heikompi, sillä siihen ei kaikilta osin kytkeydy hyvityksen mahdollisuutta. Viranomaisten toiminnallista tasa-arvosuunnittelua on selvitetty lainvalmistelun taustaksi (Tanhua, Inkeri; Mustakallio, Sinikka ja Niemistö, Charlotta: Selvitys viranomaisten toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta. Sosiaali- ja terveysministerin raportteja ja muistioita 2015:13).
Valtioneuvoston selonteossa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (VNS 7/2010 vp, tasa-arvoselonteko) linjattiin tasa-arvolainsäädännön kehittämistä. Useiden yksityiskohtaisten linjausten ohella selonteossa todetaan, että kaikkia kiellettyjä syrjintäperusteita koskevat lait säädetään mahdollisimman yhdenmukaisen systematiikan pohjalta, kuitenkin huolehtien siitä, ettei nykyisen suojan taso heikkene. Eduskunta on yhtynyt hallituksen linjauksiin tasa-arvon edistämiseksi (EK 51/2010 vp). Valtaosa tasa-arvoselonteon sisältämistä tasa-arvolain kehittämistä koskeneista lainmuutoksista on toteutettu.
Selonteon vuonna 2016 laaditussa väliraportissa on arvioitu, että tasa-arvolainsäädännön kehittämistä tulisi joiltain osin jatkaa. Matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja tulisi vahvistaa laajentamalla vireillepano-oikeutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa niin, että paitsi tasa-arvovaltuutetulla ja työmarkkinakeskusjärjestöllä, oikeus olisi myös muulla järjestökentällä ja yksilötasolla. Samoin on arvioitu, että viranomaisten toimintaa tasa-arvon edistämiseksi tulisi vahvistaa säätämällä tasa-arvolaissa viranomaisille nimenomainen velvollisuus laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma. Uudempana asiana selonteon väliraportissa on katsottu, että velvoite laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma tulisi laajentaa koskemaan varhaiskasvatusta.
Lainvalmistelun tueksi on asetettu virkamiestyöryhmä, jonka tulee laatia ehdotukset 30.4.2018 mennessä. Työryhmän työn kuluessa on kuultava työmarkkinakeskusjärjestöjä tasa-arvolain valvontaa koskevista uudistuksista.
Asettaminen ja organisointi
Ryhmittelemättömät
Henkilö
Rooli, Toimikausi
Hautakorpi, Johanna
hallitussihteeri
sosiaali- ja terveysministeriö
Rooli: Hankkeen yhteyshenkilö
15.1. – 14.3.2018
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta valtioneuvosto.fi/hankkeet Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä