Asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista, sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen valmistelu
STM060:00/2011 Säädösvalmistelu
Ministeriöt toteuttavat hallitusohjelmaa, valmistelevat lakeja ja muita säädöksiä sekä vievät eteenpäin uudistuksia erilaisissa hankkeissa, työryhmissä ja toimielimissä.
Kaikkien ministeriöiden hankkeet löydät valtioneuvoston verkkosivuilta
valtioneuvosto.fi/hankkeet Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Terveydenhuoltolain mukaan apuvälinepalveluja järjestetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työn- ja vastuunjaon mukaisesti alueellisesti yhdessä sopien. Näin voidaan edistää alueellista yhteistyötä apuvälinepalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa sekä parantaa toiminnan tuottavuutta ja asiakaskeskeisyyttä. Myös saumattoman palveluketjun edistämiseksi voitaisiin sosiaalihuollon ja muiden apuvälinepalveluja kustantavien vastuutahojen apuvälinepalvelut tarvittaessa sovittaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen. Tällä mahdollistettaisiin esimerkiksi apuvälineiden kierrätys kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Terveydenhuoltolain mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus, potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia, ...
Hankkeen perustiedot Päättynyt
Hankenumero STM060:00/2011
Asianumerot
Asettaja sosiaali- ja terveysministeriö
Toimikausi/aikataulu 1.10.2010 – 19.11.2011
Asettamispäivä 1.10.2010
Lainvalmistelu
Hallituksen esitys-
Hyväksytty säädös 1363/2011Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Tavoitteet ja tuotokset
setuksen tavoitteena on yhtenäistää ja selkiyttää käytäntöjä apuvälinepalveluissa ja siten edistää apuvälineiden käyttäjien yhdenvertaisuutta.
Apuvälinepalvelujen lähtökohtana on, että potilas saa tarvitsemansa palvelut viivytyksettä, oikea-aikaisesti ja vaivattomasti. Oikeanlaisella apuvälineellä turvataan potilaan toimintakyky kompensoimalla vamman tai sairauden aiheuttamia haittoja sekä lisäämällä ja mahdollistamalla omatoimisuutta ja osallistumismahdollisuuksia. Olennaista on toimintakyvyn määrittely ja yksilöllinen harkinta, joka ottaa huomioon lääketieteelliset perusteet, yksilön toimintakyvyn ja hänen elinympäristönsä ja ympäristöolosuhteet. Tehokkaasti ja ammattitaitoisesti toteutettu palvelu takaisi sen, että potilas saisi apuvälineen käyttöönsä todetun tarpeen mukaisesti. Samalla vähennettäisiin muiden palvelujen ja tukitoimien tarvetta ja lisättäisiin kustannustehokkuutta.
Tiivistelmä
Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. Terveydenhuoltolain mukaan apuvälinepalveluja järjestetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työn- ja vastuunjaon mukaisesti alueellisesti yhdessä sopien. Näin voidaan edistää alueellista yhteistyötä apuvälinepalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa sekä parantaa toiminnan tuottavuutta ja asiakaskeskeisyyttä. Myös saumattoman palveluketjun edistämiseksi voitaisiin sosiaalihuollon ja muiden apuvälinepalveluja kustantavien vastuutahojen apuvälinepalvelut tarvittaessa sovittaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen. Tällä mahdollistettaisiin esimerkiksi apuvälineiden kierrätys kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Terveydenhuoltolain mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus, potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi, kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia, toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus sekä edellä tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa.
Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä apuvälineiden käyttöön luovutuksen perusteista.
Lähtökohdat
Aikaisemmin lääkinnällisestä kuntoutuksesta säädettiin kansanterveyslaissa (66/1972), erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetulla asetuksella (1015/1991). Terveydenhuoltolaissa lääkinnällistä kuntoutusta koskevia säännöksiä on täsmennetty aikaisempaan verrattuna.
STM julkaisi vuonna 2003 yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa Valtakunnalliseen apuvälinepalvelujen laatusuositukseen (STM Oppaita 2003:7), jonka tarkoituksena on ollut ohjata ja kehittää apuvälinepalveluja siten, että ne toimivat käyttäjälähtöisesti ja tehokkaasti asuinpaikasta riippumatta. Terveydenhuoltolain lääkinnällistä kuntotutusta koskevat säännökset ja valmisteilla oleva asetus pohjautuvat laatusuositukseen.
Asetus voimaan 1.1.2012
Lausuntokierrokset ja kuuleminen
Lausunto
22.9.2011 Espoon vammaisneuvosto
Lausunto
22.9.2011 Espoon kaupunki
Lausunto
12.9.2011 Helsingin kaupunki
Lausunto
2.9.2011 Kuntaliitto
Lausunto
2.9.2011 Heinäveden kunta
Lausunto
1.9.2011 Kuopion kaupunki
Lausunto
Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Lausunto
31.8.2011 Varsinais-Suomen Shp VSSHP
Lausunto
31.8.2011 Kuuloliitto ry
Lausunto
31.8.2011 Invalidisäätiö Orton
Lausunto
31.8.2011 Svenska hörselförbundet rf
Lausunto
31.8.2011 Suomen Fysioterapeutit
Lausunto
31.8.2011 Lapin aluehallintovirasto LAAVI
Lausunto
31.8.2011 Juridiskt ombud i Svenskfinland för det finlandssvenska handikappområdet
Lausunto
31.8.2011 Turun kaupunki
Lausunto
30.8.2011 PHSOTEY
Lausunto
30.8.2011 Pohjois-Suomen aluhallintovirasto PSAVI
Lausunto
30.8.2011 Suomen MS-liitto
Lausunto
30.8.2011 Vammaisfoorumi ry
Lausunto
30.8.2011 Invalidiliitto
Lausunto
30.8.2011 Keski-Suomen shp
Lausunto
30.8.2011 Valvira
Lausunto
30.8.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito-ja peruspalvelukuntayhtymä KIURU
Lausunto
30.8.2011 Vammaisfoorumi ry
Lausunto
29.8.2011 Vantaan kaupunki
Lausunto
29.8.2011 Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Kehitysvammaliitto ry
Lausunto
28.8.2011 Suomen Lääkäriliiton Fysiatrit Alaosasto
Lausunto
27.8.2011 Avustajakoira - Assistenthund ry, Opaskoirayhdistys ry, Suomen Kennelliitto
Lausunto
Varkauden kaupunki
Lausunto
26.8.2011 Näkövammaisten Keskusliitto ry
Lausunto
25.8.2011 THL
Lausunto
25.8.2011 Hyvinkään kaupunki
Lausunto
24.8.2011 Suomen Reumaliitto ry
Lausunto
24.8.2011 Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus
Lausunto
23.8.2011 Suomen Potilasliitto ry
Lausunto
23.8.2011 Kirkkonummen kunta
Lausunto
23.8.2011 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä
Lausunto (täydennys)
22.8.2011 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Lausunto
18.8.2011 Oulunkaaren kuntayhtymä
Lausunto
16.8.2011 Satakunnan Shp
Lausunto
16.8.2011 Pirkanmaan Shp
Lausunto
15.8.2011 Oikeusministeriö
Lausunto
15.8.2011 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Lausunto
15.8.2011 Juvan kunta
Lausunto
13.8.2011 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PPSHP
Lausunto
12.8.2011 Valtakunnallinen vammaisneuvosto
Lausunto
12.8.2011 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Lausunto
8.8.2011 ESAVI
Lausunto
8.8.2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
Lausunto
3.8.2011 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Lausunto
3.8.2011 Vaasan sairaanhoitopiiri
Lausunto
2.8.2011 ISAVI
Lausunto
30.6.2011 Kanta-Hämeen keskussairaala
Lausuntopyyntö; (Anne Koskela STO/TEPA)
14.6.2011 Sosiaali- ja terveysministeriö