Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan
Nuorten psykososiaalisen tuen saatavuutta julkisin varoin tuotetuissa perustason palveluissa parannetaan. Uudistuksen tarkoituksena on vakiinnuttaa uusia varhaisen tuen ja hoidon keinoja nuorten yleisimpien mielenterveyshäiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon.
Maakuntien hankkeessa koulutettaisiin paikallisesti sovittavalla tavalla perusterveydenhuollon työntekijöitä antamaan opiskeluhuollossa moniammatillista, varhaista ja helposti saatavissa olevaa tukea ja ohjausta nuorten mielenterveyshäiriöiden vähentämiseksi.
Vaihtoehtoisesti tätä työtä voisi oppilaitoksissa tehdä myös nuorisopsykiatrian yksikön työntekijä. Nuorisopsykiatrian yksiköt antaisivat myös menetelmätukea ohjauksen ja hoidon toteuttamiseen oppilaitosten lähipalveluissa.
”Lapsilla ja nuorilla pitää olla mahdollisuus matalan kynnyksen mielenterveyshäiriöiden palveluihin arkiympäristöissä ja ilman leimautumisen pelkoa. Apua pitää saada jo ennen kuin asiat mutkistuvat liikaa. Mielenterveyden ongelmat ovat nuorten kasvavin kansantauti, ja parantamalla hoidon saatavuutta ongelmaa on mahdollista ratkoa ”, ministeri Kiuru huomauttaa.
Toteutus etenee vaiheittain yhteistyössä alueilla paikallisesti sovittavalla tavalla
Suunnitelma toteutettaisiin vuosina 2020–2022.
Aluksi otettaisiin käyttöön perusterveydenhuollossa masennusoireiston ja ahdistuneisuusoireiston hoitoon tarkoitettuja menetelmiä. Menetelmiä on menestyksellisesti käytetty jo muun muassa Isossa-Britanniassa nuorten mielenterveyshäiriöiden varhaisessa vaiheessa. Pitkällä aikavälillä perusterveydenhuoltoon tulisi myös muita menetelmiä, jotka soveltuvat yleisimpien häiriöiden hoitoon.
Hankkeita nuorten psykososiaalisen tuen kehittämiseksi toteuttavat maakunnat yhteistyössä yliopistollisten sairaaloiden nuorisopsykiatrian klinikoiden kanssa. Rahoitus näihin hankkeisiin ohjautuu maakunnille osana tulevaisuuden sote-keskusohjelman rahoitusta. Maakunnat sopivat nuorten hoidon kehittämisestä yo-sairaaloiden osaamiskeskusten kanssa.
Valmistelu jatkuu siten, että keväällä 2020 sovitaan yhteistyöstä. Samoin luodaan rakenteet yliopistosairaaloiden osaamiskeskuksiin menetelmien käyttöönotolle ja sen tuelle. Menetelmien käyttöönoton ja niiden levittämisen pilotointi uusille alueille aloitettaisiin syksyllä 2020. Samalla alettaisiin järjestelmällisesti kerätä seuranta- ja vaikuttavuustietoa toiminnasta.
Liian moni nuori jää vaille tarvitsemaansa hoitoa perusterveydenhuollossa
Erityisesti nuorten mielenterveyshäiriöiden palvelurakenne on hajanainen. Nuoria ohjautuu mielenterveyshäiriöiden vuoksi tällä hetkellä yhä enemmän erikoissairaanhoitoon. Sen sijaan perusterveydenhuollossa on niukasti tarjolla nuorille tarkoitettuja varhaista mielenterveyshäiriöiden hoitoon tarkoitettua hoitoa. Varsinkaan koululaisten perustason hoito ei toteudu.
Tutkimusnäyttöön perustuvia ehkäiseviä menetelmiä ja hoitomenetelmiä on olemassa, mutta niitä käytetään Suomessa vähän. Uusi toiminta parantaisi tätä tilannetta.
On arvioitu, että masennuksen tai ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi apua tarvitsisi vuosittain noin 19 000 kouluikäistä 13–18-vuotiasta nuorta. Tällä hetkellä noin 60 % mielenhäiriöiden hoidosta hyötyvistä nuorista saa hoitoa joko perusterveydenhuollossa tai erityissairaanhoidossa.
Lisätietoja
Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Timo Lehtinen, STM, p. 0295 163 387, [email protected]
Lääkintöneuvos Helena Vorma, p. 0295 163 388, STM, [email protected]