Valtioneuvoston asetus STM/2025/144

Huumausainelain 3 §:n 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan kieltää kuluttajamarkkinoilta kiellettyinä psykoaktiivisina aineina (KKP-aineina) huumaantumistarkoituksessa käytettäviä aineita eli ns. muuntohuumeita. Nämä aineet listataan valtioneuvoston asetuksen kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista (1130/2014) liitteeseen. Nämä aineet ovat todennäköisesti terveydelle haitallisia, mutta niiden ei toistaiseksi tiedetä olevan yhtä haitallisia kuin jo huumausaineiksi luokitellut aineet. Aineiden valvontaan ottaminen on kuitenkin tärkeää, koska ne leviävät nopeasti internetin välityksellä ja niitä markkinoidaan usein ”laillisina vaihtoehtoina huumeille”. Uudet muuntohuumeet, jotka eivät ole lääkkeitä, eivät lähtökohtaisesti ole Suomessa valvonnan piirissä vaan ne pitää erikseen kieltää.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) on tunnistanut yhteistyössä poliisin ja Tullin kanssa 27 uutta terveydelle mahdollisesti haitallista tai vaarallista ainetta, jotka on raportoitu eurooppalaiseen varhaisen varoituksen järjestelmään (EWS) vuonna 2025, lukuun ottamatta mitragyniiniä ja 7-hydroksimitragyniiniä. Nämä kaksi kratom-kasvissa luonnollisesti esiintyvää kemiallista ainetta ovat olleet seurannassa jo vuodesta 2008 ja ne listataan nyt selvyyden vuoksi erikseen asetukseen. Nämä aineet on tarkoitus luokitella kuluttajamarkkinoilta kielletyiksi psykoaktiivisiksi aineiksi (KKP-aine).

Asetuksen liitteestä esitetään samalla poistettavaksi neljä ainetta, koska niiden lisäämistä valtioneuvoston asetukseen huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008) esitetään samassa esittelyssä. Synteettisestä opioidista syklorfiinista, kannabinoidi heksahydrokannabinolista (HHC), katinoni MDPHP:sta ja muuntobentsodiatsepiini klobromatsolaamista on tehty haittojenarviointi, jonka perusteella niitä esitetään luokiteltaviksi kansallisesti huumausaineiksi.

Samalla asetuksen liitteistä korjattaisiin sekä suomeksi että ruotsiksi joidenkin aineiden kirjoitusasua.

Aineiden nimeämisessä ei ole yhtä kansainvälistä standardia ja merkitsemistavat vaihtelevat ja kehittyvät. Kansalliset asiantuntijat arvioivat tapauskohtaisesti jokaisen aineen suomenkielisen ja ruotsinkielisen merkitsemistavan esimerkiksi kansainvälisesti yleisimmäksi katsotun nimeämistavan mukaan. Tarvittaessa aineen nimeä saatetaan myös muuttaa, riippuen siitä mikä nimi tai merkitsemistapa vakiintuu käyttöön.

Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 29 päivänä joulukuuta 2025.