Valtioneuvoston asetus STM/2025/143

Asetukseen ehdotetaan tehtäväksi kolme muutosta.

Ensinnä YK:n huumausainetoimikunnan 12.3.2025 tekemien päätösten mukaisesti neljä aiemmin kansallisesti huumausaineeksi luokiteltua ainetta N-desetyyli-isotonitatseeni, metonitatsepyyni, protonitatsepyyni ja etonitatsepipne siirrettäisiin huumausaineasetuksen liitteestä IV liitteeseen I, yksi aiemmin kuluttajamarkkinoilta kielletyksi aineeksi luokiteltu aine heksahydrokannabinoli (HHC) ja aiemmin kansallisen valvonnan ulkopuolella ollut lääkeaine karisoprodoli liitettäisiin liitteeseen II.

Toiseksi kansallisen haittojen arvioinnin perusteella kiellettäisiin huumausaineina viisi psykoaktiivista ainetta syklorfiini, protodesnitatseeni, gidatsepaami, klobromatsolaami ja MDPHP. Syklorfiini, MDPHP ja klobromatsolaami ovat Suomessa olleet valvonnan piirissä kuluttajamarkkinoilta kiellettynä psykoaktiivisena aineena ja niiden poistamista asetuksesta 1130/2014 esitetään samassa esittelyssä. Protodesnitatseeni ja gidatsepaami eivät ole olleet aiemmin valvonnassa. Aineet on ilmoitettu EU:n huumeviraston (EUDA) varhaisen varoituksen järjestelmään.

Syklorfiini ja protodesnitatseeni ovat orfiini- ja nitatseeniryhmään kuuluvia uusia synteettisiä opioideja. Aineilla on merkittävä väärinkäyttö- ja riippuvuuden aiheuttamispotentiaali. Opioidien vaarallisuus perustuu niiden keskushermostovaikutukseen, joista vakavimpana annosriippuvainen hengitystä lamaava vaikutus. Monet orfiineista ja nitatseeneista voi vaikuttaa jo hyvin pieninä, jopa voimakasta fentanyyliä pienempinä annoksia. Tämä tekee näistä aineista erityisen vaarallisia, minkä lisäksi sopivan käyttöannoksen määrittely ja oikea annosteleminen on vaikeaa. Aineita myös markkinoidaan siten, ettei myytävän tuotteen sisällöstä tai puhtaudesta ole varmuutta tai siten, että niitä myydään aivan toisina aineina tai valmisteina, jopa lääkeväärennöksinä. Tästä on seurauksena myös tahattomasti henkeä ja terveyttä uhkaavia tilanteita. Lokakuussa 2025 Tulli takavarikoi protodesnitatseenia sisältäneitä tabletteja, joita myytiin toisena aineena.

Gidatsepaami ja klobromatselaami ovat bentsodiatsepiineja. Gidatsepaami on joissain maissa lääkinnällisessä käytössä oleva bentsodiatsepiini. Klobromatsolaami on niin sanottu muuntobentsodiatsepiini, jolla ei ole lääkinnällistä käyttöä. Bentsodiatsepiinien vaikutus kohdistuu lähes kokonaan keskushermostoon. Bentsodiatsepiinien käyttö johtaa helposti toleranssin kehittymiseen ja pitkäaikainen käyttö voi johtaa fyysiseen ja psyykkiseen riippuvuuteen.

MDPHP on synteettinen pyrovaleronirakenteinen katinoni ja rakenteeltaan jo aiemmin kansainvälisestikin huumeeksi luokitellun MDPV:n kaltainen. Rakenteeltaan se muistuttaa myös huumausaineeksi luokiteltuja alfa-PHP:tä ja alfa-PVP:tä. Katinonit vaikuttavat piristeen tavoin samoin kuin esimerkiksi amfetamiinien kaltaiset aineet. MDPHP on verrattavissa muihin tunnettuihin pyrovaleronirakenteisiin katinoneihin, joita ovat mm. MDPV, alfa-PHP sekä alfa-PVP.

Kolmanneksi huumausaineeksi luokiteltavaksi esitetään myös yhtä uutta lääkeainetta tsuranolonia, joka on saanut syyskuussa 2025 myyntiluvan EU:ssa ja se on tulossa lääkekäyttöön myös Suomessa. Laillisten toimijoiden prosesseja helpottaa, että huumausaineluokittelu on selvä, ennen aineen käyttöönottoa lääkkeenä Suomessa Vaikutuksiltaan ja väärinkäyttöominaisuuksilta se vertautuu huumausaineeksi luokiteltuihin bentsodiatsepiineihin, jotka sisältyvät psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen luetteloon IV. Yleissopimuksien eri listoilla olevien aineiden lääkinnälliselle käytölle ja käsittelylle on säädetty erilaisia rajoituksia. Tsuranolonia sisältävien lääkevalmisteiden valvonta tulisi olla samalla tasolla näiden aineiden kanssa.

Samalla kannabiksen määritelmästä liitteestä I poistettaisiin vanha termi ”intialainen hamppu” ja asetuksen liitteistä korjattaisiin sekä suomeksi että ruotsiksi joidenkin aineiden kirjoitusasua.

Aineiden nimeämisessä ei ole yhtä kansainvälistä standardia ja merkitsemistavat vaihtelevat ja kehittyvät. Kansalliset asiantuntijat arvioivat tapauskohtaisesti jokaisen aineen suomenkielisen ja ruotsinkielisen merkitsemistavan esimerkiksi kansainvälisesti yleisimmäksi katsotun nimeämistavan mukaan. Tarvittaessa aineen nimeä saatetaan myös asetuksessa myöhemmin muuttaa, riippuen siitä mikä nimi tai merkitsemistapa vakiintuu käyttöön.

Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 29 päivänä joulukuuta 2025.