Voiko matalaan syntyvyyteen vaikuttaa? Hallitus käynnisti väestöpoliittisen ohjelmatyön
Suomen väestörakenne on suuressa murroksessa. Väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee, samalla Suomessa on iso ero toivotun ja lopullisen lapsiluvun välillä. Suomen väestönkehitys on myös erkaantunut 2010-luvulla muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Mitkä tekijät tähän vaikuttavat ja millä keinoin suuntaa voidaan kääntää? Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut työryhmän valmistelemaan väestöpoliittista ohjelmaa, jossa ehdotetaan konkreettisia ratkaisuja nykysuunnan kääntämiseksi. Työn pohjaksi sosiaali- ja terveysministeriö teettää selvityksen perheellistymiseen ja syntyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Selvityksen laatii dosentti Anna Rotkirch.
Väestörakenteen kehitys ja alhainen syntyvyys vaikuttavat myös huoltosuhteeseen ja sitä kautta julkiseen talouteen, työvoiman saatavuuteen ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamiseen. Väestön ikääntymisen vaikutukset näkyvät yhteiskunnallisesti viiveellä. Pääministeri Orpon hallitus laatii väestöpoliittisen ohjelman, jossa haetaan konkreettisia ratkaisuja vastaamaan väestörakenteen muutoksen tuomiin haasteisiin sekä alhaisen syntyvyyden juurisyihin erityisesti siitä näkökulmasta, että ero toivotun ja lopullisen lapsiluvun välillä on kasvanut.
“Suomen ikärakenne on Japanin jälkeen maailman toiseksi vanhin. Esikoislapsia syntyy vähemmän kuin koskaan. Väestönkehityksemme edellyttää moninaisia toimia ja sopeutumista sekä tässä hetkessä että lähitulevaisuudessa. Voimme vaikuttaa tasapainoiseen väestönkehitykseen tukemalla hyvinvointia, perheystävällisyyttä ja inhimillisiä voimavaroja läpi koko elämän. Meidän on kuitenkin ensin päästävä kiinni syihin, jotka ovat perheellistymisen esteenä ja etsittävä konkreettisia ratkaisuja, joilla tähän isoon kehityssuuntaan onnistutaan vielä vaikuttamaan”, sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen.
Ohjelmaa valmistelee asiantuntijoista koostuva työryhmä, jonka työn pohjaksi sosiaali- ja terveysministeriö teettää selvityksen syntyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. Selvityksen tehtävänä on nykytilan kartoituksen lisäksi muun muassa ehdottaa toimenpiteitä syntyvyyden kohentamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Selvityksen laatii VTT, dosentti Anna Rotkirch, aiemmin laatimansa laajan selvitystyönsä pohjalta. Työ on käynnistynyt kesäkuussa ja sen on tarkoitus valmistua syykuussa 2024.
Työryhmässä on edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä valtioneuvoston kansliasta. Työryhmään kuuluu edustajat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Työterveyslaitoksesta, Eläketurvakeskuksesta, Kelasta ja Tilastokeskuksesta. Työryhmä voi tarvittaessa kuulla myös muita asiantuntijoita. Puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lisätietoja
sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen erityisavustaja Teresa Salminen, p. 0295 163 109, [email protected]
osastopäällikkö Liisa Siika-aho, sosiaaliturva- ja vakuutusosasto p. 0295 163 085, [email protected]