Tekoälyn tulevaisuudesta keskusteltiin sosiaali- ja terveysministeriön sidosryhmätilaisuudessa
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 31.3. sidosryhmätilaisuuden EU:ssa valmisteilla olevaan tekoälyasetukseen liittyen. Sidosryhmätilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja ja käytiin paneelikeskustelu tekoälyasetuksesta ja tekoälyn soveltamismahdollisuuksista sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla.
Tilaisuus alkoi tekoälyasetuksen sääntelyn ajankohtauskatsauksella, jonka antoivat sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Essi Suonvieri, työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntija Kristine Alanko ja valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Antti Helin. Puhujat nostivat esille tekoälyasetusehdotuksen keskeisiä teemoja ja sääntelyn kokonaisuutta sekä asetusehdotuksen valmistelun vaiheita erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan näkökulmasta.
Tekoälyn soveltamismahdollisuuksia tarkasteltiin sote-palveluiden ja sosiaaliturvan toimeenpanoon liittyvissä käytännön tilanteissa. Ennakoivaa datankäyttöä voidaan käyttää riskitekijöiden tunnistamisessa esimerkiksi tehostetumman tuen tarpeessa olevien nuorten kohdalla. Puheenvuoron aiheesta pitivät Kelan tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo ja data scientist Sanna Hemminki. Yleisemmällä tasolla tekoälystä ja sosiaaliturvasta puhui sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston johtaja Essi Rentola.
EKSOTEn kehitysjohtaja Merja Tepponen esitteli KATI-hankkeen toimeenpanoa sekä hankkeen aikana tehtyä työtä kotona-asumisen palveluiden kehittämisessä ja tekoälysovellusten hyödyntämisessä. Hän nosti myös esille vanhuspalveluihin kohdistuvan resurssipaineen. HUS:n kehittämisjohtaja Visa Honkanen kertoi tekoälyn käytöstä sairaalahoidossa sekä esitteli HUS:ssa kehitteillä olevia tutkimusprojekteja ja tekoälysovellusten mahdollisuuksia sairaanhoidossa.
Iltapäivän puheenvuoroissa keskityttiin tekoälyn tutkimus- ja kehitystoimintaan. Jyrki Nummenmaa ETAIROS-hankkeesta puhui tekoälyn eettisesti hyväksyttävästä hyödyntämisestä ja tekoälyn tarkkaan määrittelyyn liittyvistä haasteista. Professori ja Tekoälykeskus FCAIn johtaja Petri Myllymäki avasi tutkijan näkökulmia tekoälyasetukseen ja korosti tekoälyn määritelmän puutteellisuuden ohjaavaa vaikutusta teemasta käytyyn keskusteluun. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori Maritta-Perälä Heape piti puheenvuoron siitä, miten tekoälysäädös ohjaisi datapohjaista innovointia TKI-yhteistyössä. Terveysteknologia ry:n lakimies Sandra Liede puolestaan avasi terveysteknologia-alan näkökulmia sääntelyyn sekä esitteli alaa koskevaa muuta lainsäädäntöä ja sen liittymäpintoja asetusehdotukseen.
Tilaisuudessa käytiin myös paneelikeskustelu Suomessa tapahtuvasta tekoälyyn liittyvästä kehittämistyöstä ja sen tulevaisuudesta. Paneelissa pohdittiin organisoitumisen ja yhteistyön merkitystä tekoälykentän sääntelyyn ja tutkimuksen toimintaan ja tehokkuuteen.