STM selvitti sairaanhoitopiirien varautumista häiriötilanteisiin

Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti sairaanhoitopiirien alueellista varautumista ja valmiussuunnittelua kyselyllä, johon vastasi 20 sairaanhoitopiiriä ja 6 aluehallintovirastoa.

Sairaanhoitopiireistä 12 raportoi tehneensä alueellisen valmiussuunnitelman ja viidellä suunnitelman teko oli vireillä. Valmiussuunnitelmissa oli varauduttu erityisesti suuronnettomuuksiin ja influenssapandemioihin. Pääsääntöisesti sairaanhoitopiirit ovat ottaneet huomioon suunnitelmissaan psykososiaalisen tuen koordinoinnin ja käytännön järjestämisen. Haasteena voi kuitenkin olla psykososiaalisen tuen johtaminen, koska alueilla on lukuisia tuen järjestäjiä.

Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman.

Kaikki kyselyyn vastaajat eivät ymmärtäneet samalla tavoin alueellisen valmiussuunnitelman käsitettä. Kaikki vastaajat eivät myöskään olleet välttämättä tietoisia kaikista alueella laadituista suunnitelmista. Selvityksen perusteella aluehallintovirastojen tulisi jatkossa tarkemmin ohjata ja valvoa alueellisten valmiussuunnitelmien laatimista. Myös sairaanhoitopiirien sisällä pitäisi tehostaa tiedottamista valmiussuunnitelmista.

Tilannekuvan ja tilanneymmärryksen luominen häiriötilanteissa on johtamisen perusedellytys. Kyselyn perusteella sairaanhoitopiireillä on useita erilaisia tapoja tilannekuvan luomiseksi. Terveydenhuollon tilannekuvan pohjana toimii usein pelastuslaitoksen ylläpitämä tilannekuva, mutta se ei yksinään riitä terveydenhuollon johtamiseksi. Tämän vuoksi terveydenhuollon oman tilannekuvan kerääminen pitäisi suunnitella. Tarvitaan käsitys myös oman sektorin toimista ja resurssitilanteesta.

Viestintä on häiriötilanteissa aina haaste. Valmiussuunnittelussa on otettava huomioon, että viestintä on osa onnistunutta johtamista. Osa sairaanhoitopiireistä ja aluehallintovirastoista on sisällyttänyt kriisiviestinnän omiin suunnitelmiinsa ja ohjaukseensa.

Eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeä osa varautumista ja häiriötilanteissa toimimista. Selvityksessä kartoitettiin, millaisia varautumiseen liittyviä yhteistyökokouksia, koulutuksia ja harjoituksia sairaanhoitopiirit järjestävät, ja mitä yhteistyökumppaneita näissä on mukana.

Viime vuosina esiin nousseet kyberuhkat vaativat varautumisen ohjeistusta. Näihin ja esiin nousseisiin muihin tuen tarpeisiin pyritään vastaamaan uusimalla sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus.

Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017. Hallinnollisten rakenteiden muutos vaikuttaa myös varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Tässä selvityksessä kartoitettiin sairaanhoitopiirien alueellisen varautumisen tilannetta ennen muutosta.

Helena Mussalo-Rauhamaa p. 0295 163297