Sosiaaliturvan periaatteet on linjattava, jotta voimme ratkaista sen ongelmat
Sosiaaliturvakomitea käsitteli toukokuussa puheenjohtajiston luonnosta kannanotoista, joissa komitean määrittelemät sosiaaliturvan keskeiset ongelmakokonaisuudet on konkretisoitu 18 ongelmaksi. Seuraavaan komitean kokoukseen 6.9.2021 tulee käsiteltäväksi puheenjohtajiston luonnoksesta versio, jossa jokaisen ongelman kohdalla esitetään myös sen ratkaisun periaatteet. Luonnos noudattelee nykyiseen lainsäädäntöön kirjattuja periaatteita. Jos komitea hyväksyy linjaukset, jaostot voivat aloittaa niiden pohjalta ratkaisuehdotusten valmistelun määriteltyihin sosiaaliturvan ongelmiin.
Syksyn ensimmäisessä sosiaaliturvakomitean kokouksessa käsitellään myös hyvinvointivaltion rakenteellisia reunaehtoja: väestörakenteen muutosta sekä sosiaaliturvan menoja ja rahoitusta. Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamat ohjelmat ja niiden hankkeet ovat tuottaneet komitealle laajan selvityksen Suomen väestörakenteen muutoksesta. Tutkimus- ja arviointijaosto on tuottanut selvityksen sosiaaliturvan menoista ja rahoituksesta. Selvitysten sanoma haastava. Suomi on väestöllisesti kuihtumisen kierteessä, samalla kun sosiaaliturvamenot ovat jo nyt kansainvälisesti korkeat. Tämän kehityskulun vaikutusta sosiaaliturvauudistukseen käsittelin jo edellisessä blogissani (1).
Mille sosiaaliturvan periaatteille uudistusta lähdetään toteuttamaan?
Sosiaaliturva heijastaa aina yhteiskunnan arvoja. Suomen järjestelmän periaatteet, kuten syyperusteisuus ja universaalisuus, sisältyvät sosiaaliturvan lainsäädäntöön. Nämä ylevät periaatteet saavat konkreettisen muodon sosiaaliturvalainsäädännössä, jonka ansiosta jokainen Suomessa asuva on vakuutettu elämän keskeisiä riskejä vastaan. Tätä vakuutusta täydentää viimesijainen turva. Kuitenkin jokainen on ensi sijassa velvollinen itse huolehtimaan omasta ja perheensä toimeentulosta: Sosiaaliturva on vakuutus, joka tulee apuun riskien kohdatessa tai jos ei muutoin kykene hankkimaan toimeentuloaan. Viimesijainen turva tulee tueksi, jos vakuutusluonteinen turva ei riitä tai yksilöllä ei ole muutoin edellytyksiä tulla toimeen.
Sosiaaliturvan takaamia oikeuksia ja tasa-arvoa ei voi olla ilman solidaarisuutta ja käsitystä yhteisvastuusta elämän riskien edessä. (2) Sosiaaliturva on aina tasapainoilua oikeuksien, tasa-arvon ja yhteisvastuun tavoitteiden välillä, ja siksi sosiaaliturvauudistuksen on korkea aika käydä arvokeskustelua näiden tavoitteiden yhteensovittamisesta.
Pasi Moisio
Sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja
1) Pasi Moisio. Tuottaako sosiaaliturva haluamiamme asioita? Sosiaaliturvauudistuksen kolumni 21.5.2021. https://stm.fi/-/tuottaako-sosiaaliturva-haluamiamme-asioita-
2) Markku Lehto: Hyvinvointiyhteiskunnan arvot - Avain tulevaisuuden Suomeen. Into Kustannus 2020.