Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon puhe eduskunnassa 14.3.2018
(Muutosvarauksin)
Arvoisa puhemies
Esiteltävänäni on tänään laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Muut keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät osat ovat olleet eduskunnan valiokunnissa käsiteltävinä jo vuoden päivät. Valinnanvapautta tuleekin tarkastella suhteessa kokonaisuuteen, jossa muita palasia ovat esimerkiksi järjestämislaki, rahoitus sekä palvelujen digitalisaatio osana laajempaa toimintatapojen muutosta. Viime kädessä valinnanvapauden vaikutukset ja koko sote-uudistuksen onnistuminen riippuvat uudistuksen toimeenpanosta ja eri toimijoiden yhteistyöstä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu on maassamme yleisesti hyvä, mutta ongelmia liittyy niiden saatavuuteen ja ihmisten rajoitettuun mahdollisuuteen tehdä valintoja. Lääkärille, hoitajalle tai sosiaalialan ammattilaiselle ei aina pääse vaikka tarve olisi, tai tapaamisaikaa joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan. Tämä johtaa ongelmien pitkittymiseen, asiakkaitten ohjautumiseen väärään paikkaan ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuun.
Valinnanvapaus onkin väline, jolla tavoitellaan erityisesti perustason palvelujen vahvistamista. Tämä tapahtuu palvelujen saatavuutta ja laatua parantamalla, kun tuottajia ja kilpailua lisätään. Ehdotettavan mallin kautta olemme samalla lisäämässä asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia omiin palveluihinsa. Tällä voidaan nähdä olevan myös itseisarvoa.
Asiakkaiden yhdenvertaisuus paranee suhteessa nykytilaan. Erityisesti sosiaalihuollon sekä paljon palveluja käyttävien asiakkaiden, kuten vammaisten, valinnanvapaus laajenee verrattuna nykytilaan.
Arvoisa puhemies
Ehdotettavan valinnanvapauslain mukaan asiakas voisi jatkossa valita eri palveluissa julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajia koko Manner-Suomen alueelta. Lisäksi asiakas voisi mahdollisuuksien mukaan valita sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tai moniammatillisen tiimin.
Sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön voisi valita koko maan alueelta. Halutessaan asiakas voisi vaihtaa palveluntuottajaa puolen vuoden välein. Sote-keskus olisi kuin nykyinen terveysasema, mutta täydennettynä ja vahvistettuna sosiaalialan ja erityistason ammattilaisten osaamisella.
Sote-keskuksesta saisi sosiaalihuollon ohjausta ja neuvontaa, perustason terveydenhuollon palveluja sekä lääketieteen erikoisalojen konsultaatio- ja vastaanottopalveluja. Lisäksi maakunnan liikelaitos toisi paikan päälle sote-keskuksiin sosiaalihuollon konsultaatiota sekä maakunnan mahdollisesti päättämiä muita sosiaali- ja terveyspalveluja.
Maakunnan ammattilaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalle voitaisiin myöntää tietyissä palveluissa asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti, joiden perusteella voisi halutessaan valita yksityisen palveluntuottajan. Asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia ei kuitenkaan ole pakko ottaa vastaan, ja silloin maakunnan olisi vastattava palvelun tuottamisesta asiakkaalle omana toimintana tai muulla tavoin.
Arvoisa puhemies
Valinnanvapaus tuo palvelujen järjestämiseen aivan uuden välineen, nimittäin henkilökohtaisen budjetin. Maakunnan olisi otettava henkilökohtainen budjetti käyttöön vammaisille ja ikääntyneille henkilöille. Sen voi ottaa käyttöön myös muille asiakkaille, mikäli alueella niin nähdään hyväksi. Henkilökohtaisella budjetilla lisätään erityisesti paljon palveluja käyttävien mahdollisuutta vaikuttaa palvelun sisältöön ja valita palvelun tuottaja. Nykyiset palveluntuottajien kilpailutuksiin liittyvät ongelmat ja puheet huutolaiskäytännöistä ovat tulevaisuudessa toivottavasti historiaa, kun asiakas on jatkossa se, joka valitsee.
Lisäksi asiakkaalla olisi oikeus valita maakunnan liikelaitos ja sen palveluyksiköt, joista hän saa muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, kuten kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, neuvolapalvelut, kotisairaanhoitoa tai kuntoutuksen palveluja. Tämän valinnan hän voisi tehdä mistä maakunnasta tahansa.
Arvoisa puhemies
Nyt käsittelyyn tuleva laki valinnanvapaudesta poikkeaa monilta osin vuoden takaisesta. Uutta esitystä valmisteltaessa on otettu huomioon perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset aiemmin annettuun valinnanvapauslakia koskevaan hallituksen esitykseen. Lisäksi on tehty muutoksia, joita eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja organisaatiot, esimerkiksi maakuntien muutosjohtajat, ovat peräänkuuluttaneet ja joita valmistelun kuluessa on havaittu tarvittavan. Käsissämme on siis monilta osin varsin toisenlainen esitys kuin vuosi sitten – ja uskallan sanoa – se on edellistä parempi. Avaan nyt keskeisiä muutoksia verrattuna edelliseen lakiesitykseen.
Kuten jo aiemmin mainitsin, niin sanottu ”pakkoyhtiöittäminen” on poistettu. Maakunnan ei siis ole enää tämän uuden esityksen mukaan pakko yhtiöittää omia sote-keskuksiaan ja suunhoidon yksiköitään. Niin ikään voimaantulon vaiheistusta on lisätty, jotta toimijoilla on aikaa sopeutua muutoksiin.
Sujuvien hoito- ja palveluketjujen rakentumista on vauhditettu lakiin kirjattuja integraation vaateita vahvistamalla. Laissa onkin nyt seitsemän pykälää varmistamassa tämän tavoitteen toteutumista.
Muita sosiaalipalveluja kuin sosiaalihuollon yleistä ohjausta ja neuvontaa saa liikelaitoksesta. Asiakassetelin voi uudessa esityksessä antaa vain maakunnan liikelaitos, ja esimerkiksi asiakassetelisääntelyä on muutoinkin tarkennettu.
Arvoisa puhemies
Valinnanvapauden kautta järjestettävien palvelujen arvon arvioidaan muodostavan kaikista maakuntien järjestämistä sosiaali- ja terveyspalveluista vajaan kolmanneksen. Tämä tarkoittaa noin 5,3 miljardia euroa julkisten sote-palvelujen koko 18,6 miljardin euron rahoituspotista. Julkisen palvelun kovaan ytimeen jäävät tuotannon tasolla edelleen suurin osa erikoissairaanhoidosta ja esimerkiksi päivystyspalvelut.
Yksityiset palveluntuottajat ovat jo nyt osa sote-palvelujen kenttää. Yksityisesti tuotettujen sosiaalipalvelujen osuus on tällä hetkellä n. 32 prosenttia, ja osuuden arvioidaan kasvavan valinnanvapauden vaikutuksesta 39 prosenttiin.
Tarkoituksena onkin valinnanvapauden kautta toteuttaa hallittu systeeminen muutos, jossa yksityiset palveluntuottajat otetaan mukaan tuottamaan julkista palvelua julkisen järjestäjän määrittämin ehdoin ja rahakukkaron nyöreistä tiukasti kiinni pitäen. Nykytilan jatkuminen tarkoittaisi hallitsematonta muutosta ja sote-palvelujen erilaista todellisuutta. Laatua ja tarjontaa tulisi lisää lähinnä niille, joilla on vakuutus tai muuten varaa maksaa. Pienten ja keskisuurten tuottajien mahdollisuudet toimia markkinoilla vähenisivät oletettavasti entisestään.
Arvoisa puhemies
Sote-uudistus ei ole julkisen talouden näkökulmasta leikkausoperaatio siinä mielessä, että jotain poistettaisiin. Se voidaan kuitenkin rinnastaa terveydenhuollossa käytettävään korjaavaan operaatioon. Jatkossakin sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytettävissä oleva euromäärä kasvaa johtuen väestön palvelutarpeesta. Soten avulla on tarkoitus varmistaa, että kasvu on nykyistä maltillisempaa, hallittua ja vahvan julkisen järjestäjän käsissä olevaa.
Sote-alan ammattilaisia tarvitaan jatkossakin – ja paljon. Henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan siitä, että työtä ei tulevaisuudessa riittäisi. Pikemminkin olemme paikoittain työvoimapulan edessä. Tähän vastataan osaltaan sillä, että toimintatapojen muutokset ja tehokkuuden lisääminen teknologiaa käyttöön ottamalla sekä työtapoja ja työnjakoa kehittämällä ovat olennainen osa laajaa sote-muutosta.
Arvoisa puhemies
Jatkossa yhä enemmän palveluja saa verkosta siihen tapaan, miten niitä esimerkiksi jo nyt Lapissa tarjotaan netissä virtuaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. Elintapamuutoksen sähköinen ohjaus, työterveyshuollon etävastaanotot ja kotihoitoon suunniteltu arviointi- ja toiminnanohjauksen työkalu ovat jo tätä päivää Suomessa. Robotiikka tulee avuksi esimerkiksi kuntoutuksessa ja lääkkeiden jaossa. Kehittyvä tekoäly tukee diagnosoinnissa niin asiakasta itseään kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Genomitiedon ja yksilöllistyvän lääketieteen keinoin saamme määriteltyä nykyistä täsmällisemmin, mikä lääke auttaa juuri tietyllä ihmisellä. Tästä kaikesta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on kysymys.