Kansallinen varautumissuunnitelma polion paluun torjumiseksi 2012-2014

Suomella on ollut 2000-luvun alusta lähtien kansallinen varautumissuunnitelma polion paluun torjumiseksi. WHO on pyytänyt jäsenmaitaan päivittämään varautumissuunnitelmansa, jonka Suomi on nyt tehnyt ajanjaksolle 2012-2014. Suunnitelma (1) kuvaa normaalioloissa polion seuranta- ja torjuntatoimia ja (2) sisältää ohjeet jatkotoimenpiteille, mikäli Suomessa diagnosoitaisiin poliopotilas tai havaittaisiin taudinaiheuttamiskykyinen poliovirus. Se julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla

Kansallinen varautumissuunnitelma polion paluun torjumiseksi 2012-2014 (THL)
Suomessa polion valvonta tapahtuu seuraamalla (1) terveydenhuollossa mahdollisten kliinisten poliotapausten ilmaantumista ja (2) mahdollista viruskiertoa väestössä mm. jätevesitutkimuksilla. Terveydenhuollon valppaus on tärkeää poliopotilaan tunnistamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriö kehottaakin terveydenhuollon ja terveysvalvonnan (ympäristöterveydenhuollon) yksiköitä soveltuvin osin sisällyttämään nyt julkaistavan kansallisen suunnitelman toimintaansa ja ohjeisiinsa. 

Vaikka polioepidemian riski Suomessa on hyvin pieni, se ei ole olematon niin kauan kuin poliota esiintyy jossakin päin maailmaa. Riskin minimoimiseksi keskeistä on tulevaisuudessakin nykyisen kaltaisen kattavan ja tehokkaan kansallisen rokotusohjelman ylläpito. Rokotusohjelmasta huolimatta Suomessa on useita tuhansia henkilöitä, joilla ei ole rokotuksilla saatavaa suojaa poliota vastaan. Esimerkiksi maahanmuuttajia tulisi aktiivisesti iästä riippumatta kannustaa varmistamaan rokotussuojansa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti.

WHO:n koordinoima maailmanlaajuinen polion hävitysohjelma on ollut varsin tuloksekas. Siitä huolimatta alkuperäisen vuoden 2000 aikatavoitteen jälkeenkin polioon on sairastunut vuosittain 1 000-2 000 ihmistä lähinnä Aasian ja Afrikan maissa. Suomessa viimeinen akuutti poliotapaus todettiin vuonna 1985.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallinen poliolaboratorio seuraa poliovirusten mahdollista kiertoa ympärivuotisesti etsimällä viruksia eri kaupungeissa kerätyistä jätevesinäytteistä. Säännöllinen seuranta kattaa noin 20 % Suomen väestöstä.

Laajojen polioepidemioiden riski Suomessa on lähes olematon niin kauan kuin väestössä pikkulasten rokotuskattavuus säilyy nykyisellä korkealla tasolla. On kuitenkin tärkeää, että terveydenhuollon välittömät valmiudet jo ensimmäisen poliotapauksen havaitsemiseen ja diagnoosin varmistamiseen ovat hyvät. Siten mahdollisen poliotapauksen havaitsemisen jälkeen voidaan viipymättä käynnistää toimenpiteet, joiden avulla epidemian synty ja leviäminen pyritään estämään.

Ylilääkäri Anni Virolainen-Julkunen, puh. 0295 163 324, [email protected]. 

Ylilääkäri Markku Kuusi, puh. 029 524 8935, [email protected].