Ministeri Rehula: Valinnanvapaudella vahvistetaan perustason sote-palveluja
Hallitus julkisti 21. joulukuuta lakiluonnoksen asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. sekä lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset hallituksen esitysluonnokseen sote-uudistuksesta ja maakuntien perustamisesta. Sote-järjestämisen kokonaisuus on tarkoitus antaa eduskunnalle alkuvuodesta samanaikaisesti, kun lakiluonnos sote-valinnanvapaudesta lähtee lausunnoille.
”Sote-muutos otti jälleen askeleen eteenpäin. Hallituksella on vahva yhteinen näkemys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvästä kokonaisuudesta, ja lakipaketti on siltä osin valmis eduskuntaan. Kokonaisuuteen liittyvä säädösvalmistelu asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa on myös pitkällä, ja lausuntokierros voi alkuvuodesta alkaa”, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula toteaa.
”Suomeen rakennetaan oma malli laajasta asiakkaan valinnanvapaudesta, joka vahvistaa ja laajentaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluja, ja jossa vahva julkinen järjestäjä hillitsee kustannusten kasvua. Ajoissa hoitoon pääsy ja ongelmien ennaltaehkäisy lähtee ihmisten tarpeista, ja on tehokasta myös kustannusten kannalta”, sanoo Rehula.
Perustason palvelujen vahvistaminen on ministerin mukaan iso toiminnallinen muutos. ”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että erityistason konsultaatiota siirretään sosiaali- ja terveyskeskuksille. Sote-keskuksilla on hoito- ja palveluvastuu asiakkaan kokonaisuudesta ja myös kustannuksista, joten kannustinta ohjata tarpeettomiin palveluihin tai kokeisiin ei ole”, Rehula huomauttaa.
”Julkinen puoli pitää saada sellaiseen kuntoon, että se on jatkossakin riittävän vahva. Moni tukeutuu uudessakin mallissa siihen tuttuun ja turvalliseen sosiaali- ja terveyskeskukseensa”, sanoo Rehula.
Tiedon kulkuun panostetaan
Ministeri Rehula painottaa tiedon kulun tärkeyttä ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien toimivuutta erityisesti tulevan valinnanvapauden maailmassa.
”Ilman toimivia tietojärjestelmiä ja vertailukelpoista laatujärjestelmää ei lopu asiakkaiden pompottelu eikä tule toimivaa valinnanvapausjärjestelmää. Tietojärjestelmien yhteensopivuuden ja tiedon kulun osalta olennaista on se, että maakuntalakiin on kirjattu maakuntien palvelukeskuksille palveluvelvoite koskien tietojärjestelmiä. ICT-palvelukeskuksen tulee ylläpitää ja tarjota sähköisiä potilastietojärjestelmiä kaikille sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaville laitoksille ja yhtiöille. Näin myös pienillä palvelutuottajilla on mahdollisuus päästä maakunnan yleisesti käyttämien ICT-järjestelmien piiriin, mikä keventää investointipaineita ja varmistaa sujuvan tiedon kulun”, Rehula kertoo.
”Jatkossa yhä useammin nykyisin terveysasemalla saatava palvelu hoituu kotoa, kiitos digitalisaation. Tälle muutokselle ollaan antamassa mahdollisuus nyt käsissä olevan lainsäädännön toteutuessa”, Rehula sanoo.
”Sujuviin palveluketjuihin on edellytykset myös lisääntyvän valinnanvapauden myötä. Tiedon kulun ohessa muun muassa henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuus ja asiakasohjaus varmistavat niiden toteutumista”, tähdentää Rehula.
Julkinen portinvartija hillitsee kustannusten kasvua
Ministeri Rehula muistuttaa, että laajenevasta valinnanvapaudesta huolimatta sosiaali- ja terveyspalvelujen kova ydin säilyy julkisella puolella. Jatkossakin esimerkiksi kiireellinen päivystys, tehohoito ja vaativat erikoissairaanhoidon palvelut ovat julkisen tuottamia. Vahva järjestäjä, maakunta, huolehtii, että julkiset palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti oli tuottajana sitten julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija.
Ministeri muistuttaa, että vaikka kustannukset aluksi laajan valinnanvapauden piiriin tulevien palvelujen kohdalla kasvaisivat, kokonaisuus ratkaisee. ”Julkinen järjestäjä toimii ”portinvartijana”, joka pystyy hillitsemään kustannuksia ja hallitsemaan järjestämisen kokonaisuutta. Isossa kuvassa tavoite on ollut jo pitkään siirtää painopistettä kalliista erityistason palveluista perustasolle. Palvelujen tarjonta ja ammattilaisten työpanos lisääntyy tulevaisuudessa perustasolla, minkä pitkällä tähtäimellä tulisi näkyä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia alentavasti”, ministeri Rehula summaa.
Sote-järjestämisen lakikokonaisuuden on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019. Perustason laajennettu valinnanvapaus otettaisiin lakiluonnoksen mukaan käyttöön 1.1.2021.
Lisätietoja:
Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 050 566 7949