Kansanterveyden neuvottelukunta teki ehdotuksia hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimiksi tulevalle hallituskaudelle
Hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittäminen sekä tiedon parempi hyödyntäminen ovat tärkeimpiä toimia hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi vuosina 2023-2027. Tähän tarvitaan tulevaisuudessakin poikkihallinnollisia rakenteita.
Kansanterveyden neuvottelukunta nostaa esiin kolme keskeistä asiaa, joihin on erityisesti tarpeen kiinnittää huomiota tulevalla hallituskaudella.
Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteinen vastuu edellyttää roolien selkeyttämistä ja vahvistamista
Kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen työtä tulee vahvistaa siten, että tunnistetaan kuntien erilaisuus. Isoilla kaupungeilla on erilaisia haasteita kuin pienillä kunnilla – tarvitaan erilaisia ratkaisuja, jotta asukkaiden hyvinvointi turvataan.
Hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä on tarpeen seurata, miten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen yhteistyö toteutuu ja minkälaisia toimintamalleja on otettu käyttöön yhdyspinnoilla toteutuviin palveluihin ja toimintaan. Ajantasaisen tilannekuvan avulla voidaan tehdä tarvittavia korjausliikkeitä ja kohdentaa kehittämistyötä.
Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on yhteinen asia. Tämä edellyttää myös järjestötoimintaa kuvaavan tiedon tuomista kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon. Niukkenevien resurssien ajassa on viisasta keskittyä toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseen. Tähän keinoina on tieto ja tiedon hyödyntäminen johtamisessa ja ohjauksessa.
Tietopohja nykyistä vahvemmin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen työn perustaksi - tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa ja johtamisessa
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen tueksi tarvitaan edelleen koko väestöä koskevaa tietoa. Sen rinnalle tarvitaan myös palveluiden järjestäjien kokoamaa tietoa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimien toteuttamisesta hyvinvointialueella sekä kunnissa ja siitä, miten yhteistyö toimii.
Tietoa tulee myös nykyistä paremmin hyödyntää päätöksenteossa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monialaista tietoa hyödynnetään tavoitteen asettelussa, seurannassa sekä pitkän aikavälin arvioinnissa.
Poikkihallinnollisen, väestön hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn vahvistaminen
Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tarvitaan yhteistyötä hallinnonalojen välillä ja monitoimijaista yhteistyötä yhteiskunnan eri sektoreiden välillä. Yksi esimerkki poikkihallinnollisesti yhteistyössä eteenpäin vietävästä kokonaisuudesta on valtioneuvoston periaatepäätös Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. Kansanterveyden neuvottelukunta painottaa, että on tärkeä turvata rakenteet, jotka varmistavat yhteisen keskustelun, tavoitteen asettelun ja toimeenpanon jatkossakin. Se, mitä tämä tarkoittaa käytännössä, on sovittava kevään ja kesän aikana. Kansanterveyden neuvottelukunnan toimikausi päättyy 31.7.2023.
Kansanterveyden neuvottelukunnan tehtävänä on tukea hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttamista yhteiskunnan eri lohkoilla myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella.
Lisätietoja:
Kansanterveyden neuvottelukunnan pääsihteeri Heli Hätönen, [email protected]
Johtaja Taru Koivisto, [email protected]