Hyvinvointialueiden velvoitteet kevenevät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla
Hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden velvoitteita sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla kevennetään suunnitellusti. Hallitus on saanut ehdotuksia velvoitteiden keventämiseksi hyvinvointialueilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Hallituksen tukena asiaa valmisteleva valtiosihteereiden ryhmä on lokakuussa käynnistyneen työnsä aikana käynyt läpi noin 200 ehdotusta erilaisten velvoitteiden ja normien keventämiseksi tai purkamiseksi.
Ehdotuksia käsitellään kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmässä. Tavoitteena on tällä tavoin varmistaa se, että norminpurkua koskevat ehdotukset käsitellään, valitaan toimeenpanoon ja toteutetaan suunnitelmallisesti.
Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmän ministerit puheenjohtajana sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) ja varapuheenjohtajana kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) sekä liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist (rkp) maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd), sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja sisäministeri Mari Rantanen (ps) tukevat normipurun ja tekemisen tapojen uudistamista.
Valmistelussa useita ehdotuksia keventää velvoitteita
Hallitusohjelman mukaisesti useita asioita on jo valmistelussa. Kevään aikana arvioidaan ja valmistellaan ehdotus asetusmuutoksesta koskien sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista etävastaanotoille. Samalla arvioidaan asiantuntijaryhmässä sitä, voisiko lääkkeenmääräämisoikeus koskea entistä laajempaa lääkevalikoimaa.
Lisäksi aloitetaan selvittää mahdollisuutta kokeilla rajatulla lääkevalikoimalla toistaiseksi voimassa olevaa lääkemääräystä. Etenemässä on myös muutos terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa asetukseen, jossa poistettaisiin rajoituksia optikkotoiminnalta.
Valtiosihteerien ryhmä kiinnittää huomioita, että jo nykyinen lainsäädäntö antaa hyvinvointialueille mahdollisuudet ottaa käyttöön joustavampia ja kevyempiä menettelyjä useissa asioissa. Näitä ovat muun muassa sisältöjen vaatimukset omavalvonnan tarkastusraporteissa, diabeteshoitajien oikeus lähettää henkilö silmänpohjan kuvaukseen ja farmaseuttien osallistuminen lääkkeenjakoon.
Valmistelussa on myös ehdotus, että jatkossa apteekissa olisi mahdollista tietyin edellytyksin harkita reseptistä poikkeamista, jos lääkkeissä on esimerkiksi saatavuushäiriö tai jos reseptissä on ilmeinen virhe. Tällaisessa tilanteessa asiakas saisi lääkkeensä nopeammin apteekissa, kun apteekki voisi toimittaa reseptistä poikkeavan saman vaikuttavan aineen valmisteen farmaseuttiseen harkintaan perustuen ilman yhteydenottoa lääkäriin.
Lisäksi on linjattu myös useita kevennyksiä, jotka tuovat muutoksia lääkäreiden antamien todistusten ja lausuntojen antamiseen julkisessa perusterveydenhuollossa. Näin vapautetaan aikaa potilastyöhön. Näitä voisivat olla muun muassa erilaiset todistukset oppilaitoksille esimerkiksi erityisruokavalioista, todistukset harrastuksiin tai matkan peruuntumiseen sekä aselupiin liittyvät lausunnot. Lausuntojen sujuva kulku lääkäriltä Kelaan ja Kelan mahdollisuus tehdä mahdollisimman pitkiä päätöksiä parantavat myös osaltaan tilannetta.
Osa kevennyksistä on jo edennyt tällä hallituskaudella
Joitakin velvoitteiden kevennyksiä on jo toteutettu tällä hallituskaudella. Esimerkiksi rokotuksia voivat antaa jatkossa yhä useammat terveydenhuollon ammattilaiset, ja rokotus on mahdollista saada myös apteekissa.
Samoin Soteri-rekisterin rekisteröintimenettelyä on muutettu niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon itsenäiset elinkeinonharjoittajat ja muut heihin rinnastettavat palveluntuottajat voivat aloittaa toimintansa heti jätettyään hakemuksensa rekisteröintiä varten.
Niin ikään 1.4.2025 tulee voimaan lakimuutos, jolla kevennetään hyvinvointialueiden velvoitteita tarjota ajokorttitodistusta. Muutos vapauttaa hyvinvointialueiden lääkäreiden työaikaa potilastyöhön.
Valtiosihteeriryhmässä ja ministeriöissä on valmistelussa lisäksi useita muitakin ehdotuksia, joiden etenemisestä kerrotaan lisää kevään kuluessa.
Taustalla ovat hallitusohjelman tavoitteet
Valtiosihteerien työn taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma, jonka mukaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi hallitus tavoittelee hyvinvointialueiden kustannusten kasvun hillintää. Hallitus pyrkii tavoitteisiin ennen kaikkea rakenteellisilla toimilla esimerkiksi palvelurakenteen ja tekemisen tapojen kehittämisellä.
Tämän lisäksi hallitus tarkastelee eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapoihin ja käytäntöihin liittyvää turhaksi käynyttä normitusta, suosituksia ja käytäntöjä ja keventää niitä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon normien keventämisen valtiosihteerityöryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Kristiina Kokko. Ryhmään kuuluvat lisäksi valtiosihteerit Marjo Lindgren, Mikaela Nylander ja Päivi Nerg. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka.
Lisätiedot
valtiosihteeri Kristiina Kokko, p. 050 342 3654
valtiosihteeri Marjo Lindgren, p. 0295 342 119
erityisasiantuntija Niina Kiviaho, STM, p. 0295 163 009